Patofysiologiassa

Patofysiologia on lääketieteen ala, joka tutkii sairauksien aiheuttamia toiminnallisia muutoksia elimistössä. Se yhdistää fysiologian ja patologian tavoitteena ymmärtää, miten normaalin fysiologian säätely poistuu tasapainosta ja miten nämä muutokset ilmenevät solu-, kudos-, elin- ja järjestelmätasolla sekä koko organismin toiminnassa.

Keskeisiä käsitteitä ovat homeostaasin häiriöt, patogeneesi sekä mekanismien monitasoinen kuvaus: solutasolta molekyylitasolle, kudosten ja elinten tasolle sekä systeemiseen säätelyyn. Patofysiologia tarkastelee sekä akuutteja että kroonisia tiloja ja huomioi kompensaatiomekanismit sekä niiden ylikuormituksen johtamat dekompensaatiot.

Patofysiologian tutkimusalueita ovat muun muassa tulehduksen ja immuunivasteiden rooli sairauksissa, hapenkulkuun liittyvät häiriöt, iskemia ja nekroosin/apo\-toosin mekanismit, aineenvaihdunnan häiriöt sekä neste- ja elektrolyyttitasapainon ja happo-emästasapainon muutokset. Lisäksi tarkastellaan endokriinisen ja verenkiertoelimistön säätelyn häiriöitä sekä kroonisten sairauksien, kuten diabetes-, sydän- ja keuhkosairauksien patofysiologisia perusteita.

Tutkimusmenetelmät vaihtelevat kliinisistä havainnoista laboratoriomittauksiin, kuvantamiseen sekä molekyylibiologiaan ja eläinmalleihin. Patofysiologia tukee diagnoosia, ennustamista ja hoidon suunnittelua tarjoamalla ymmärrystä oireiden ja löydösten taustalla sekä tärkeän viitekehyksen lääke- ja terapeuttisten toimenpiteiden kehittämiselle.