korjauskertoimia

Korjauskertoimia ovat mittaus- ja havaintoprosessien yhteydessä käytettyjä kertoimia, joilla mitattuja arvoja säädetään vastaamaan tarkempaa referenssiarvoa tai standardia. Ne voivat olla sekä kertolaskun muotoisia kertoimia että lisäkorjauksia, ja niitä voidaan yhdistellä monimutkaisempien korjausfunktioiden muodostamiseksi.

Korjauskertoimia käytetään erityisesti, kun mittausjärjestelmissä ilmenee systemaattisia virheitä: instrumentin vasteen epälineaarisuus, lämpötilan, kosteuden tai valaistuksen vaikutukset, kalibrointivirheet sekä ympäristötekijät. Niitä sovelletaan laajasti laboratorioissa, teollisuudessa sekä ympäristö- ja sensorisovelluksissa sekä kuvantamisessa.

Määrittely ja laskenta: kalibroinnin yhteydessä muodostetaan yhteys mitatun arvon ja todellisen referenssin välillä. Yleisimmät mallit ovat: korjattu arvo = mitattu arvo × k (kertainen korjaus) sekä korjattu arvo = mitattu arvo + o (lisäkorjaus). Monimutkaisemmissa tapauksissa käytetään useita parametreja ja mallinnetaan korjausta regressiolla tai muilla sopivilla menetelmillä. Korjauskertoimet ovat voimassa tietyn kalibrointijakson ajan ja ne on pidettävä ajan tasalla.

Dokumentointi ja jäljitettävyys: korjauskertoimien käyttö on liitettävä kalibrointiprosessiin, ja kaikki kertoimet sekä niihin liittyvät epävarmuudet on raportoitava ja säilytettävä standardien mukaisesti. Epävarmuus ja voimassaoloaika on huomioitava tulosten epävarmuuden raportoinnissa.

Esimerkkejä: tasapainojen offset-korjaus, lämpötilakorjaus valokohta-/valosensorissa, radiometrinen korjaus ympäristömittauksissa sekä satelliittikuva-aineiston radiometrinen korjaus.