kolesterolitasoihin

Kolesterolitasoihin viittaa veren lipoproteiinien kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksien kokonaisarvio. Yleisimmin mitataan kokonaiskolesteroli sekä LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit. LDL-kolesteroli (low-density lipoprotein) kuljettaa kolesterolia valtimoihin ja voi lisätä ateroskleroosin riskiä, kun HDL-kolesteroli ('hyvä kolesteroli') auttaa poistamaan kolesterolia. Triglyseridit ovat veressä olevia rasvoja; niiden korkea taso voi liittyä metabolisiin riskitekijöihin. Arvot mitataan verinäytteellä; paasto voi parantaa mittausten tarkkuutta, erityisesti triglyseridien osalta.

Kolesterolitasoihin vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että elämäntavat. Ruokavalio, liikkuminen, paino, tupakointi ja alkoholin käyttö sekä ikä ja sukupuoli vaikuttavat arvoihin. Sairaudet kuten tyypin 2 diabetes ja kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat nostaa kolesterolia. Kolesterolin korkea kokonaismäärä liittyy sydän- ja verenkiertoelinten riskin kasvuun; toisaalta erittäin matala HDL-kolesteroli voi merkitä muita terveysriskejä.

Viitearvot vaihtelevat maittain ja riskiprofiilista riippuen. Yleisesti käytettyjä esimerkkejä: kokonaiskolesteroli alle 5,0 mmol/L, LDL-kolesteroli alle noin 3,0 mmol/L, HDL-kolesteroli yli 1,0–1,3 mmol/L, triglyseridit alle 1,7 mmol/L. Tavoitearvot määritellään yksilöllisesti riskin mukaan.

Hoito perustuu ensisijaisesti elämäntapamuutoksiin: vähennetään tyydyttyneitä rasvoja ja transrasvoja, lisätään kuituja ja kasviperäisiä steroleja, pidetään paino hallinnassa, lisätään liikuntaa ja lopetetaan tupakointi. Joissain tapauksissa lääkehoito, kuten statiinit, ezetimibi tai PCSK9-estäjät, voi olla tarpeen riskin ja arvojen mukaan.