kivennäiset

Kivennäiset ovat geologiassa määriteltyjä luonnonvaraisia, epäorgaanisia kiinteitä aineita, joiden kemiallinen koostumus ja kiteinen rakenne ovat toistettavissa. Ne esiintyvät sekä itsenäisinä mineraaleina että osana kivilajien rakennetta, ja ne muodostavat maan pinnan ja syvän maankuoren rakennus- ja raaka-ainevaraston.

Kivennäisten muodostuminen tapahtuu useilla mekanismeilla. Kiteytyminen magmaatilasta ja magmaattisten kivien muodostuessa, liuoksista saostuminen hydrotermallisissa ympäristöissä sekä metamorfisten prosessien seurauksena uudelleenjärjestäytyminen ovat yleisiä tapoja, joilla mineraalit syntyvät. Biologiset prosessit voivat myös vaikuttaa joidenkin mineraalien muodostumiseen.

Kivennäiset voidaan luokitella useisiin ryhmiin kemiallisen koostumuksen perusteella. Pääryhmä on silikaatit, joihin kuuluvat kvarts, maasälpät ja kiilaiset mineraalit. Muita tärkeä ryhmiä ovat oksidit, sulfide- ja sulfaatit, karbonaatit sekä fosfaatit. Tällainen luokitus auttaa ymmärtämään mineraalien ominaisuuksia ja esiintymisolosuhteita.

Ominaisuuksiltaan kivennäiset voivat vaihdella suuresti, mutta niihin vaikuttavat kiteinen rakenne, kovuus (Mohs-asteikko), värI, kiilto, murtuma ja läpinäkyvyys. Fossiilit ja malminetsinnässä tärkeitä mineraaleja ovat sekä yleiset rakennus- ja teollisuusmineraalit että taloudellisesti arvokkaat malmit, kuten metallioksidit, sulfide-mineraalit sekä karbonaatit. Mineralogia tunnetaan tieteellisenä tutkimusalueena, ja mineraalien tuntemus on olennaista geologian, kaivostoiminnan ja materiaalitekniikan kannalta.