silikaatit

Silikaatit ovat mineraalien ja kivilajien suurin luokka, ja ne muodostuvat piidioksidi- eli SiO4-tetraedreista. Näiden tetraedreiden jakautuminen ja kationien sitoutuminen luo monimutkaisia rakennetyyppejä, jotka määräävät silikaattien ominaisuudet ja esiintymisen geologisissa ympäristöissä.

Luokitus perustuu siihen, miten SiO4-tetraedrit jakavat oksygeneita toistensa kanssa. Tärkeimmät ryhmät ovat: nesosilikaatit, joissa tetraedrit ovat erillään; sorosilikaatit, joissa kaksi tetraedria jakaa yhden oksidin; cyclosilikaatit, joissa tetraedrit muodostavat renkaallisia rakenteita; inosilikaatit, joissa tetraedrit muodostavat ketjuja (yksittäisketju kuten pyroxeenit ja kaksiketju kuten amfibolit); phyllosilikaatit, joissa tetraedrit muodostavat levy- tai kerrosrakenteita; sekä tektosilikaatit, joissa tetraedrit muodostavat laajan kolmiulotteisen kehykset. Näiden ryhmien sisällä on lukuisia mineraaleja.

Esimerkkejä: nesosilikaatit – forsteriitti Mg2SiO4; cyclosilikaatit – beryl Be3Al2Si6O18; inosilikaatit – pyroksenit kuten augiitti (Mg,Fe)SiO3 ja amfibolit kuten hornblende; phyllosilikaatit – muskoviitti ja biotiitti sekä kaoliini; tektosilikaatit – kvartsi SiO2 ja plagioklaasi (NaAlSi3O8–CaAl2Si2O8).

Silikaatit muodostavat suurimman osan maankuoresta ja ne ovat keskeisiä rakennus- ja teollisuusmateriaaleja, kuten lasin, keramiikan ja rakennusmateriaalien raaka-aineita.