ketogeenista

Ketogeenista käytetään kuvaamaan ketogeneesiin ja siihen liittyviin ruokavalioihin kohdistuvia ilmiöitä. Ketogeneesi on maksassa tapahtuva metabolinen prosessi, jossa rasvoista syntyy ketoniyhdisteitä, kuten beeta-hydroksibutyraattia ja acetoasetaattia. Kun hiilihydraattien saanti on vähäistä, veren ketonitasot nousevat ja keho siirtyy ketoosiin.

Ketogeeninen ruokavalio pyrkii indusoimaan ravitsemuksellisen ketoosin rajoittamalla hiilihydraatteja yleensä noin 20–50 grammaan päivässä. Rasvat muodostavat suurimman osan energiasta ja proteiinin määrä pidetään kohtuullisena. Ruokavalio sisältää runsaasti rasvaisia ruokia sekä vähähiilihydraattisia vihanneksia.

Se on käytetty epilepsian hoitoon joillakin lapsilla ja sen soveltuvuutta tutkitaan myös tyypin 2 diabeteksen, metabolisen oireyhtymän ja joidenkin neurologisten tilojen hoitomahdollisuuksina. Tulokset vaihtelevat yksilöllisesti, eikä ruokavaliosta ole yleistä suositusta ilman terveydenhuollon valvontaa.

Mahdollisia sivuvaikutuksia ovat alussa ilmenevät keto-oireet, pahoinvointi, väsymys sekä suolisto-oireet. Pitkäaikaiset vaikutukset voivat sisältää ravitsemuksellisten puutosten riskejä sekä munuaisten kivien tai neste-elektrolyyttien epätasapainoa. Ei sovi kaikille, erityisesti raskaana oleville, maksavaikeuksista, haimansairauksista tai kilpirauhasongelmista kärsiville ilman lääkärin ohjausta.

Esimerkkejä ketogeenisen ruokavalion elintarvikkeista: rasvaiset kalat kuten lohi, rasvainen liha ja kanatuotteet, oliivi- ja kookosöljyt, avokado, pähkinät ja siemenet sekä täysrasvainen juusto ja kerma. Vähähiilihdyräiset vihannekset kuten pinaatti, lehtikaali ja kukkakaali kuuluvat ruokavalioon. Sokeria, viljoja, perunoita ja sokerijuomia tulisi välttää; juo vettä, sekä kahvia ja teetä ilman lisättyä sokeria kohtuullisesti.