kehonkuva

Kehonkuva on yksilön subjektiivinen käsitys omasta kehosta, mukaan lukien miltä keho näyttää, miten suuri tai pieni se tuntuu sekä siihen liittyvät tunteet ja ajatukset. Se kattaa havaintoperusteiset sekä affektiiviset ulottuvuudet ja näkyy myös käyttäytymisessä, kuten peilaamisessa, kehon peittämisessä tai jatkuvana tarkasteluna.

Kehonkuva muodostuu varhaislapsuudesta lähtien ja muokkautuu nuoruudessa sekä aikuisuudessa. Siihen vaikuttavat perhe, ystävät, kulttuuri ja kauneusihanteet sekä laajemmin media ja sosiaalinen media, vertailu muihin sekä yksilön oma kokemuksellinen oppiminen. Sukupuoli, ikä ja elämäntilanteet voivat erottaa kehonkuvan kokemusta eri tavoin.

Vakavat ongelmat voivat ilmetä kehonkuvan häiriöinä, kuten kehon kuvan häiriönä (Body Dysmorphic Disorder), sekä olevan yhteydessä syömishäiriöihin, masennukseen ja ahdistukseen. Kehonkuvan kokemuksia tutkitaan sekä kliinisessä että terveystieteellisessä kontekstissa. Kansainvälisiä mittareita, kuten Body Shape Questionnaire (BSQ), Multidimensional Body-Self Relations Questionnaire (MBSRQ) ja Body Image Disturbance Questionnaire (BIDQ), käytetään sekä maailmanlaajuisesti että Suomen kontekstissa suomenkielisin käännöksin.

Kehonkuvan edistämiseen tähtäävät toimet painottavat terveeseen kehonkuvaan liittyviä taitoja, medialukutaitoa sekä kehonmyötätuntoa ja itsetunnon tukemista. Jokapäiväisessä elämässä myönteinen ja realistinen kehonkuva tukee hyvinvointia ja vähentää riskitekijöitä psykologisille vaikeuksille.