kardiovaskulaarisiin

Kardiovaskulaarisiin viitataan elimistön sydäntä ja verisuonia koskeviin rakenteisiin, toimintoihin sekä niihin liittyviin sairauksiin. Kardiovaskulaariset järjestelmät kattavat sydämen, verenkierrolla kulkevat valtimot, laskimot ja hiussuonet sekä verenkiertoon liittyvät säätelymekanismit. Ne vastaavat hapen ja ravinteiden kuljettamisesta kudoksiin sekä hiilidioksidin ja ainejätteiden poistosta. Lisäksi ne osallistuvat verenpaineen säätelyyn, kehon lämmönhallintaan sekä immuunivasteisiin.

Sydän toimii pumppuna, jonka neljä kammiota ja neljä läppiä sekä sähköinen johtorata varmistavat veren kiertämisen. Keuhkoverenkierroksen kautta veri saa happea, ja systemaattisen kiertokierroksen kautta happea luovuttanut veri kuljettaa ravinteita eri kudoksiin.

Kardiovaskulaariset sairaudet muodostavat merkittävän terveysriskin. Yleisimpiä ovat sepelvaltimotauti, sydäninfarkt, aivohalvaus sekä sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti. Riskitekijöitä ovat tupakointi, kohonnut verenpaine, korkea veren kolesteroli, diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta sekä perinnölliset tekijät ja ikä. Ennaltaehkäisy perustuu terveellisiin elämäntapoihin: monipuolinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, tupakoinnin välttäminen sekä verenpaineen ja kolesterolin hallinta. Diagnoosi ja hoito perustuvat lääkärin arvioon, laboratoriotutkimuksiin sekä kuvantamismenetelmiin, ja ne voivat sisältää lääkitystä sekä elämäntapamuutoksia ja joskus kirurgisia toimenpiteitä.