kapillaarivaikutusta

Kapillaarivaikutus, eli kapillaarisuus, on nesteiden ilmiö, jossa neste nousee kapeassa putkessa, kapeassa raossa tai huokoisessa materiaalissa vastoin painovoimaa. Tämä johtuu kahden voiman yhteisvaikutuksesta: adheesio ja koheesio. Adheesio on voima, joka sitoo nesteen molekyylit putken seinämiin, ja koheesio on voima, joka sitoo nesteen molekyylit toisiinsa. Jos adheesio nesteen ja seinämän välillä on suurempi kuin koheesio nesteen molekyylien välillä, nesteen pinta putken reunoilla kaareutuu ylöspäin muodostaen meniskin. Nesteen pintajännitys yrittää minimoida nesteen pinnan pinta-alaa, mikä vetää nestettä ylöspäin kapillaariputkessa.

Ilmiö on voimakkaampi kapeammissa putkissa, koska adheesiovoimien suhteellinen vaikutus on suurempi. Kapillaarivaikutuksella on merkitystä monissa luonnollisissa ja teknologisissa prosesseissa. Esimerkiksi se selittää, kuinka kasvit imevät vettä juuristaan lehtiinsä ohuita putkilomaisia soluja, joita kutsutaan ksyleemeiksi, pitkin. Maaperässä kapillaarisuus auttaa veden leviämistä ja säilymistä kasvien saatavilla. Paperi- ja tekstiiliteollisuudessa kapillaarivaikutusta hyödynnetään nesteiden imeytymisessä ja leviämisessä. Myös kynttilän vaha nousee sydäntä pitkin kapillaarivaikutuksen ansiosta.