kansalaiskasvatus

Kansalaiskasvatus on suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta, jonka tavoitteena on kehittää tiedot, taidot ja arvot, joita tarvitaan aktiiviseen, vastuulliseen ja demokraattiseen kansalaisuuteen. Se kattaa sekä yksilön ymmärryksen poliittisista rakenteista, oikeuksista ja velvollisuuksista että yhteiskunnallisen toimijuuden ja osallistumisen edistämisen.

Käytännön viitekehyksenä kansalaiskasvatus voi olla osa muodollista koulutusta, mutta se ilmentyy myös sekä nuorisotyössä että aikuisten yleissivistävässä ja elinikäisessä oppimisessa. Esimerkiksi opetussuunnitelmat, opettajien toimintatavat sekä erilaiset yhteiskunnalliset projektit voivat tukea demokratian periaatteita, ihmisoikeuksia ja monimuotoisuuden arvostusta. Kansalaiskasvatus rohkaisee oppilaita ja aikuisia tarkastelemaan yhteiskunnan ilmiöitä kriittisesti ja vastuullisesti.

Sisällöltään kansalaiskasvatus käsittelee politiikkaa, hallinnon toimintaa, oikeuksia ja velvollisuuksia sekä yhteiskunnan arvoja, sääntöjä ja oikeudenmukaista osallisuutta. Tärkeänä tavoitteena on kehittää kansalaisten kykyä vaikuttaa päätöksentekoon sekä tunnistaa ja hyödyntää erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia, kuten kansalaisjärjestöjä, vapaaehtoistyötä ja osallistuvaa budjetointia. Mediataidot ja digitaalinen lukutaito ovat usein keskeisiä osia, jotka auttavat erottamaan luotettavan tiedon epäluotettavasta.

Käytännön menetelmät vaihtelevat oppimisyhteisöittäin, mutta niihin kuuluu vuorovaikutteinen ja aktiivinen oppiminen, projektityö, debatointi, simulaatiot sekä yhteisöllinen ja vapaaehtoistoiminta. Nykytrendeihin kuuluu digitaalinen kansalaisuus, medialukutaito sekä inkluusion ja osallisuuden vahvistaminen niin nuorissa kuin aikuisissakin. Kansalaiskasvatuksen tavoitteena on vahvistaa demokraattista kulttuuria ja yhteiskunnallista luottamusta sekä edistää rauhallista, oikeudenmukaista ja osallisuuteen perustuvaa yhteiselämää.