kaavoitusprosesseja

Kaavoitusprosesseja ovat maankäytön ja rakentamisen suunnittelun ja päätöksenteon sarja kunnissa. Ne pohjautuvat Maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) ja niiden tavoitteena on ohjata maankäyttöä, asuin- ja työpaikka-alueita, liikennettä sekä ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmia. Keskeisinä kaavatyyppeinä ovat yleiskaava ja asemakaava. Yleiskaava on yleispiirteisempi, alueen käytön suuntaviivoja antava suunnitelma, jolla vaikutetaan koko kunnan tai aluetta koskeviin kehittämistarpeisiin. Asemakaava on yksityiskohtaisempi ja sitoo tonttien käytön, rakennuspaikat, rajoitukset sekä rakentamisen edellytykset.

Prosessi alkaa usein aloitteesta tai kaavoittajan toimeksiannosta. Valmisteluvaiheessa kartoitetaan tarve, laaditaan selvityksiä, laaditaan luonnos ja kerätään lausunnot viranomaisilta sekä sidosryhmiltä. Nähtävilläoloaikana asukkailla ja muilla maanomistajilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä. Tarvittaessa voivat kaavaprosessiin liittyä ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai muita selvityksiä suurhankkeiden yhteydessä. Tämän jälkeen kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään päättävissä elimissä, yleensä kunnanhallituksen ja/tai valtuuston päätöksellä.

Voimaantulo tapahtuu, kun kaava vahvistetaan ja se rekisteröidään. Vastaanotetut valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa. Kaavojen muutostyöt, kuten yleiskaavan tai asemakaavan muutos, ovat yleisiä keinoja sopeuttaa suunnitelmia muuttuviin oloihin, markkinatilanteeseen tai ympäristövaatimuksiin. Kaavoitusprosessi on monitahoinen ja vaatii usein yhteistyötä kuntien, viranomaisten, maanomistajien sekä asukkaiden välillä.