isäntäimmuunijärjestelmän

Isäntäimmuunijärjestelmä on isäntäorganismin immuunipuolustus, jonka tehtävänä on tunnistaa ja torjua patogeenejä sekä ylläpitää kudosten terveyttä ja homeostaasia. Järjestelmä hyödyntää sekä epäspesifistä että spesifistä immuunivastetta, jotka voivat toimia sekä erikseen että vuorovaikutuksessa keskenään.

Epäspesifinen immuunivaste reagoi nopeasti eikä kohdenna vastetta tiettyyn patogeeniin. Se kattaa barriereihin perustuvan puolustuksen sekä soluvälineiset mekanismit kuten neutrofiilit, makrofagit, dendriittisolut ja luonnolliset tappajasolut. Barriereina toimivat iho ja limakalvot sekä kemialliset tekijät kuten antimikrobiset peptidit. Tulehdus on yleinen vaste, joka auttaa poistamaan patogeenejä ja käynnistää lisäpuolustuksen.

Spesifinen immuunivaste kehittyy yksilöllisesti ja muistaa aiemmat altistukset. B- ja T-lymfosyyttien toiminta johtaa yksilöllisiin vasteisiin. B-lymfosyyttien tuottamat vasta-aineet neutraloivat patogeenejä ja helpottavat niiden poistumista. T-lymfosyyttit vastaavat soluvälitteisestä puolustuksesta sekä voivat tappaa infektoituneita soluja sekä muokata vasteen laatua. Antigeeneja esittelevät dendriittisolut ja muut esittelijäsolut, ja vastetta ohjaa MHC-molekyylien kautta tapahtuva esittely. Immunologinen muisti mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman vasteen uusille altistuksille.

Immuunijärjestelmä on tiiviisti vuorovaikutuksessa suoliston mikrobiston kanssa, ja sen toimintaa säätelevät perinnöllinen tausta, ikä, ravitsemus ja ympäristötekijät. Häiriöt voivat ilmetä immuunipuutos-, autoimmuunisairaus-, allergia- tai kroonisen tulehduksen ilmiöinä. Rokotteet ja immunoterapia hyödyntävät isäntäimmuunijärjestelmän muistia ja kykyä tuottaa spesifisiä vastineita.