hingamissysteemiin

Hingamissysteemiin on illatiivimuoto sanasta hingamissysteemi, jolla viitataan hengitysjärjestelmään eli keuhkoihin ja hengitysreitteihin. Termiä käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa jokin aine toimitetaan tai altistuu näissä ilmatiehyeissä. Sillä korostetaan reittiä, jonka kautta aine sekä vaikuttaa paikallisesti keuhkoissa että voi imeytyä verenkiertoon.

Hengitysjärjestelmä koostuu ylä- ja alahengitysteistä: nenäontelo, suuontelo, kurkunpää, henkitorvi sekä keuhkoputket ja pienet ilmatiehyt sekä keuhkorakkulat (alveolit). Näiden kautta ilma kulkee ja kaasujen vaihto tapahtuu. Hengitysteissä on lisäksi puolustusmekanismeja, kuten limakalvon värekarvat ja limaa, jotka suodattavat ja poistavat hiukkasia.

Inhalaatio on tärkeä lääketieteellinen ja altistuksiin liittyvä reitti. Lääkkeet toimitetaan hengitysteihin inhalaation kautta esimerkiksi inhalaattoreilla tai nebulisaattoreilla. Yleisimmät inhalaatioon annettavat lääkkeet ovat beeta-agonistit ja kortikosteroidit, jotka antavat paikallisen vaikutuksen keuhkoihin. Inhalaatiossa voidaan myös saavuttaa systeemisiä vaikutuksia, jos aines imeytyy keuhkojen kapillaariväliin.

Altistuminen hingamissysteemiin voi kohdistua sekä arjen että työperäisiin olosuhteisiin, kuten pölyyn, höyryihin, kaasuihin tai epäpuhtauksiin. Terveysriskit riippuvat aineesta, pitoisuudesta, altistuksen kestosta ja yksilön herkkyydestä. Turvallisuus- ja terveyssäädökset sekä asianmukaiset suojatoimet tähtäävät siihen, että hengitysteihin kohdistuvat reitit ovat kontrolloitavissa ja riskit minimoitavissa.