happohydrolyysi

Happohydrolyysi on hydrolyysireaktio, jossa veden additio tapahtuu hapon katalysoimana. Reagoivia yhdisteitä ovat esterit, glykosidisidokset polysakkarideissa sekä proteiinien peptidisidokset; usein käytettyinä hapoina ovat rikkihappi ja suolahappo sekä muut vahvat hapot. Reaktiot etenevät tyypillisesti kuumennettaessa.

Käytännössä happohydrolyysi voi pilkkoa esterejä muodostaen karboksyylihappoja ja alkoholeja, glykosidisidokset monosakkarideiksi sekä peptidisidokset aminohapoiksi. Yleinen esterireaktion muoto on R-COOR' + H2O + H+ → R-COOH + R'-OH. Glykosidisen sidoksen hydrolyysi antaa monosakkarideja; peptidisidosten hydrolyysi johtaa aminohappojen vapautumista. Prosessi tapahtuu usein voimakkaiden happojen ja korkeiden lämpötilojen yhdistelmällä, mikä voi vaikuttaa myös muiden ryhmien stabiilisuuteen reaktion aikana.

Sovellukset: happohydrolyysiä käytetään analyyttisissa ja kemiallisissa tutkimuksissa kuten monosakkaridien ja muiden sokerien koostumuksen määrittämisessä, polysakkaridien rakennetyypin selvittämisessä sekä biomassan kemiallisessa pilkkomisessa. Lääke- ja elintarviketeollisuudessa se helpottaa esterien, glykosidien ja proteiinien koostumuksen karakterisointia sekä näiden yhdisteiden tuotekäsittelyä.

Rajoitteet ja turvallisuus: vahvat hapot ovat syövyttäviä ja reaktiot vaativat kontrolloitua lämpötilaa sekä asianmukaisia suojavarusteita. Sivureaktiot, kuten dekompositio ja rakenteiden hajoaminen, voivat heikentää tuloksia tai aiheuttaa epätoivottuja muutoksia. Happohydrolyysiä käytetään usein silloin, kun halutaan varmuudella katkaista tiukat sidosrakenteet, mutta se voi olla vähemmän valikoivaa kuin lempeämmät menetelmät.