hapenlähteitä

Hapenlähteet ovat aineita tai prosesseja, jotka tuottavat tai vapauttavat molekyylihappea (O2) tai mahdollistavat sen käytön eri yhteyksissä. Niitä voidaan tarkastella sekä luonnollisena että ihmisen tuottamana lähteenä, ja ne liittyvät sekä hengitykseen että moniin kemiallisiin ja teollisiin järjestelmiin.

Luonnolliset hapenlähteet koostuvat pääasiassa fotosynteesiin osallistuvasta biolöstöstä. Kasvit, lehdet, levät ja sinibakteerit muuntavat ilmakehän hiilidioksidin hapeksi jaurauduttavat vapautuvan hapen ilmakehään. Meriä hallitsevat erityisesti fotosynteesin kautta syntyvä O2, jota tuottaa runsas määrä yksisoluisia ja monisoluisia organismeja, kuten planktonia, sekä rannikkoyhteisöt. Ilmakehän hapen määrä on suhteessa näiden organismien toimintaa ja biomassan syntyä eri ekosysteemeissä.

Ihmisen toiminta tuo lisähapenlähteitä sekä luonnollisiin että teollisiin tarkoituksiin. Teollisuudessa hapen tuottamiseen käytetään esimerkiksi ilmanerottelua, elektrolyysiä sekä kemiallisia hapenkasvattajia. Näitä lähteitä hyödynnetään lääketieteessä, puolustus- ja avaruustekniikassa sekä sukellus- ja teollisissa prosesseissa, joissa tarvitaan puhdasta O2: ta tai suuria määriä oksidanteja.

Käytännön näkökulmassa hapenlähteet ovat olennaisia hengityksessä, energiantuotannossa ja monissa kemiallisissa reaktioissa. Ilmakehän hapen tasapaino riippuu lopulta fotosynteesin tuotannosta ja kulutuksesta sekä ihmisen ja muiden organismeiden aineenvaihdunnan vaikutuksesta.