biolöstöstä

Biolöstöstä on Suomessa harvoin käytetty termi, joka viittaa biologiseen jätteeseen tai bioperäisiin sivuvirtoihin. Sillä ei ole vakiintunutta määritelmää suomalaisessa jätteensäädöksessä, ja termiä esiintyy pääasiassa epätyypillisissä yhteyksissä. Tulkinta riippuu kontekstista, minkä vuoksi käytön yleisyyttä ja merkitystä on syytä tarkentaa.

Etymologisesti biolöstöstä muodostuu etuliitteestä bio- ja sanasta löstö (löstö), joka tarkoittaa sivuvirtaa, jätettä tai lopputuotetta. Näin ollen biolöstöstä voi viitata joko bioperäisiin jätteisiin tai biologisten prosessien seurauksena syntyviin sivuvirtoihin. Termi korostaa biologista alkuperää, mutta ei itsessään määritä tarkkaa käsittelytapaa.

Käyttöalueet vaihtelevat. Biolöstöä voi esiintyä esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, maataloudessa, laboratorioprosesseissa sekä muissa bioilmiöissä syntyvissä jätteissä. Käytännössä biolöstöä käsitellään usein samalla tavalla kuin biojätettä: se voidaan kompostoida, käyttää biokaasun tuotantoon tai muualla hyödyntää ravinteiden kierrätyksessä. Käsittelyn valinta riippuu jätteen koostumuksesta, määrästä sekä voimassa olevista vaatimuksista.

Termin käyttöön liittyy epävarmuutta, koska biolöstö on epäkoherentti käsite eikä vakiintunut virallinen termi. Siksi on suositeltavaa määritellä konteksti tai käyttää tarkempaa ilmaisua, kuten biojäte tai biologiset sivuvirrat, jotta viestintä olisi selkeää ja yhdenmukaista.