fotoautotrofitit

Fotoautotrofitit ovat organismeja, jotka saavat energiansa valosta ja käyttävät hiililähteenään hiilidioksidia. Ne ovat autotrofeja, koska pystyvät rakentamaan oman orgaanisen aineksensa epäorgaanisista lähtöaineista. Yleisimmät fotoautotrofitit ovat kasvit, levät ja syanobakteerit; lisäksi niitä tavataan useissa bakteeriryhmissä.

Fotosynteesi on prosessi, jossa valon energia siirtää elektroneja ja CO2 sitoutuu orgaanisiksi yhdisteiksi Calvinin kiertokäynnin kautta. Päätyyppejä ovat oksigeninen fotosynteesi, jossa veden hapettuminen toimii elektronin lähteenä ja vapautuu happea (yleisesti kasvit, levät ja syanobakteerit), sekä anoksigeninen fotosynteesi, jota esiintyy joillakin bakteereilla ja jossa käytetään muita elektronin lähteitä kuin vettä (esim. H2S tai Fe2+) eikä vapautu happea.

Pigmenttejä: klorofylli a on keskeinen, lisäksi ovat klorofylli n ja karotenoidit; syanobakteereilla on phycobilipigmenttejä kuten phycoerytrini ja phycocyanine.

Sijainti ja merkitys: Fotoautotrofitit löytyvät sekä maalta että vesistöistä, mukaan lukien maaperä, makeat ja suolaiset vesistöt sekä biofilmit. Ne ovat ensisijaisia tuottajia ja muodostavat perustan monille ravintoketjuille, sekä vaikuttavat hiilen kiertoon ja ilmakehän happipitoisuuteen.

Evoluutio: Fotosynteesi kehittyi arviolta yli 2,5–3 miljardin vuoden sitten, mikä johti hapen kertymiseen ilmakehään.

Erot: Fotoautotrofitit eroavat chemoautotrofeista, jotka saavat energiansa epäorgaanisten kemiallisten reaktioiden kautta eivätkä vaadi valoa.