ennaltaehkäisyyn

Ennaltaehkäisy tarkoittaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää sairauksien, vammojen ja muiden haittojen riskitekijöitä sekä estää ongelmien syntyä tai pahenemista. Se kattaa sekä yksilön käyttäytymistä koskevat muutokset että yhteisön tasoiset interventiot ja yhteiskunnalliset politiikat, jotka luovat turvallisempia elinympäristöjä ja tukevat terveyttä.

Ennaltaehkäisy jaetaan yleisesti kolmeen tasoon: primaarinen ennaltaehkäisy, sekundaarinen ennaltaehkäisy ja tertiaarinen ennaltaehkäisy. Primaarinen pyrkii ehkäisemään sairauksien alkamista esimerkiksi rokotusten, terveyskasvatuksen ja ympäristön terveellistämisen keinoin. Sekundaarinen tähtää varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon riskien vähentämiseksi sairauksien etenemisen estämiseksi, kuten seulontoihin sekä riskiryhmien seurannan kautta. Tertiaarinen ennaltaehkäisy keskittyy jo todetun sairauden jälkeen haittojen vähentämiseen, toimintakyvyn säilyttämiseen ja komplikaatioiden ehkäisyyn, esimerkiksi kuntoutuksen ja pitkäaikaishoidon avulla.

Toimenpiteet voivat olla yksilöllisiä, yhteisöllisiä tai järjestelmäpohjaisia. Esimerkkejä ovat rokotteet, neuvonta terveellisten elämäntapojen edistämiseksi, liikenne- ja työturvallisuus, seulonnat sekä varhaisen hoidon ja kuntoutuksen palvelut. Kansanterveystyön ja terveydenhuollon lisäksi ennaltaehkäisyyn vaikuttavat koulutus- ja työympäristön politiikat sekä ympäristön suunnittelu.

Onnistunut ennaltaehkäisy edellyttää riittäviä resursseja, tutkimusperusteisuutta sekä tasapuolista pääsyä palveluihin. Seuranta ja arviointi ovat keskeisiä, jotta toimenpiteet ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Haasteisiin kuuluvat yksilönvapauden ja julkisen terveyden tasapainottaminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen.