eifiniittistä

Eifiniittistä on suomalaisessa puhekielessä esiintyvä termi, jolla ei ole vakiintunutta määritelmää tai laajaa akateemista käyttöö. Sanaa käytetään usein epävirallisesti puhuttaessa ilmiöistä, joita ei nähdä finiitteinä eli rajattavina, tai joiden lopullista määrittelyä ei ole tehty. Koska termi ei ole standardoitu, sen merkitys voi vaihdella kirjoittajasta toiseen.

Etymologia

Termi näyttää muodostuvan suomen kielen negatiivisesta etuliitteestä ei- yhdistettynä adjektiiviin finiittistä (finiittinen, finite). Käyttöyhteyksissä se voidaan nähdä leikillisena tai kuvailevana keinona korostaa, että kyseessä on ei-finiittinen tai rajaton ilmiö. Ei- ja finiittinen -yhdistelmä ei kuitenkaan ole vakiintunut tekninen termi, joten oikea merkitys riippuu kontekstista.

Käyttö ja merkitys

Koska ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää, eifiniittistä esiintyy pääasiassa epävirallisissa teksteissä, fiktiossa tai kielikokeiluissa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia: epärajattomuutta, loputonta prosessia tai ilmiötä, jota ei koeta lopullisesti määritellyksi. Tieteellisessä kirjoittamisessa suositellaan käyttämään tarkempia ja vakiintuneita käsitteitä, kuten infinititeetti, ääretön tai ei-finiittinen, kontekstin mukaan.

Esimerkki

Esimerkki lauseesta: "Tutkimus tarkastelee eifiniittistä ilmiötä, jossa järjestelmän kehitys ei koskaan pysähdy." Tällainen käyttö on kuvaileva eikä sitä tulisi tulkita teknisesti määritellyksi termiksi ilman selvennystä.

Lähestymistavat

Kotimaisessa kielenkäytössä termiltä odotetaan täsmällisyyttä; jos sitä käyttää, on suositeltavaa määritellä sen tarkoittama ilmiö selkeästi. Ilman määritelmää eifiniittistä on parasta pitää sitä huomautuksena tai kokeellisena kuvailevana sanaa.

Näkökulmat

Käytännössä eifiniittistä muistuttaa siitä, miten epäviralliset termit voivat kiinnittyä puutteellisiin määritelmiin ja miten tieteellisten käsitteiden täsmällisyys vaatii standardointia. Mlodeissa teksteissä termi voi toimia katalysaattorina keskustelulle, mutta sen hyväksyminen osaksi yleiskieltä riippuu käytännön ja viitteiden kehityksestä.

Lisätietoja

Ei laajasti viitattuja lähteitä. Jos termiä tarvitsee, kannattaa tarkentaa sen merkitys kontekstin mukaan ja käyttää vakiintuja käsitteitä lisäselvityksenä.