bakteerinäyte

Bakteerinäyte on näyte, jonka tarkoituksena on saada bakteereita tutkittavaksi. Näytteen avulla voidaan tunnistaa bakteerilaji, selvittää bakteerien määrä sekä arvoida niiden herkkyys erilaisille antibiooteille. Bakteerinäytteitä otetaan kliinisiin diagnooseihin, elintarvike- ja vesiturvallisuuteen sekä ympäristötutkimuksiin.

Näytteen keruu ja kuljetus vaativat steriilejä välineitä ja oikeaa astiaa sekä huolellista käsittelyä kontaminaation välttämiseksi. Näytteen merkitään selkeästi, ja sen kuljetuksessa sekä säilytyksessä noudatetaan sovittuja lämpötiloja ja aikatauluja, jotta bakteerit säilyvät elinkykyisinä Laboratorioon toimitettaessa voidaan näyte pitää kylmässä (noin 2–8 °C) tai, jos tarpeen, pakastaa. Joissakin tapauksissa näyte voidaan säilyttää erityisillä kuljetusliuoksilla.

Käytettyjä näytetyyppejä ovat esimerkiksi kliiniset näytteet kuten virtsanäyte, nielun tai kurkun erite, haavaparantuman koepala, verinäyte sekä keuhkoputken eritteet. Ympäristö- ja elintarvikkeiden tutkinnassa käytetään esimerkiksi vedenäytteitä, pinnoilta otettuja näytteitä ja elintarvikkeiden pesu- tai pinnanäytteitä.

Laboratoriossa näytettä käsitellään viljelmillä ja tarkastellaan kasvua sekä bakteerien morfologiaa. Identifikaatioon käytetään menetelmiä kuten Gram-värjäys, biokemialliset testit, MALDI-TOF-massaspektrometria ja lopuksi molekyylibiologiaa, kuten PCR- tai sekvensointimenetelmiä. Herkkyysanalyysillä määritetään, mihin antibioottiin bakteeri reagoi.

Turvallisuus ja etiikka ohjaavat bakteerinäytteiden käsittelyä. Näytteiden vastaanotto, säilytys ja tutkimus noudattavat biosafety-sääntöjä sekä potilastietojen yksityisyyttä. Tulosten tulkinnassa huomioidaan kontaminaatio-, näytteen laatu- ja laboratoriokäytäntöriskit.