virtsanäyte

Virtsanäyte on virtsasta otettu näyte laboratorio- ja kliinisiä tutkimuksia varten. Sitä käytetään diagnoosin tukena, terveyden seurannassa sekä hoidon vaikutusten arvioinnissa. Näyte voidaan kerätä potilaan kotona tai terveydenhuollon yksikössä, ja oikea keräystapa riippuu siitä, mitä testiä ollaan suorittamassa.

Yleisimmät keräystavat ovat puhtaasti kerätty keskivirtsanäyte (midstream), aamulla ensimmäinen virtsa sekä katetrointinäyte. Harvinaisissa tapauksissa voidaan ottaa suprapubinen näyte. Puhtaasti kerätty keskivirtsa on yleisin valinta virtsanalyysien ja monien seuranta-tutkimusten yhteydessä.

Virtsanäytteellä voidaan tehdä useita analyysejä. Yleisiä ovat visuaalinen ja kemiallinen virtsanalyysi, joka mittaa värin, kirkkauden sekä kemialliset merkit kuten glukoosi, proteiini, ketonit, bilirubiini ja urobilinogeeni. Mikroskopiassa tutkitaan virtsasta löytyvät valkosolut ja punasolut sekä mahdolliset epäpuhtaudet. Erillisiä kokeita ovat virtsakulttuuri bakteeri-infektion selvittämiseksi sekä raskauden toteaminen (hCG-testi). Lisäksi voidaan arvioida proteiinikreatiniinisuhde munuaisten kunnon seuraamiseksi.

Käsittely ja säilytys: näyte on käsiteltävä mahdollisimman nopeasti, ja kontaminaatio on vältettävä. Jos välitön analyysi ei ole mahdollista, näyte voidaan säilyttää jäähdytettynä ohjeiden mukaan. Tulkinta riippuu keräystavasta ja potilaan nesteytyksestä; kontaminaatio tai väärä keräys voivat heikentää tulosta.