autoimmuunihäiriöihin

Autoimmuunihäiriöt ovat joukko sairauksia, joissa immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti kehon omia kudoksia vastaan. Normaalisti immuunijärjestelmä tunnistaa ja tuhoaa taudinaiheuttajia, kuten bakteereja ja viruksia. Autoimmuunihäiriöissä tämä mekanismi häiriintyy, ja immuunijärjestelmä erehtyy pitämään omia terveitä soluja ja kudoksia vieraina ja vaarallisina. Tämän seurauksena elimistö käynnistää tulehdusreaktion ja tuhoaa omia rakenteitaan.

Syitä autoimmuunihäiriöiden kehittymiseen ei täysin tunneta, mutta uskotaan, että useat tekijät yhdessä altistavat sairastumiselle. Näitä ovat geneettinen alttius, ympäristötekijät kuten tietyt infektiot tai altistuminen toksiineille, sekä hormonitasapainon muutokset. Autoimmuunihäiriöt voivat vaikuttaa eri puolilla kehoa ja aiheuttaa monenlaisia oireita, jotka riippuvat siitä, mitä kudoksia tai elimiä hyökkäys kohdistuu. Yleisiä oireita voivat olla väsymys, kuume, nivelkivut, ihottumat ja painon lasku.

Tunnettuja autoimmuunihäiriöitä ovat esimerkiksi nivelreuma, diabetes tyyppi 1, lupus, keliakia ja kilpirauhasen autoimmuunisairaudet, kuten Hashimoto. Diagnoosi perustuu tyypillisesti potilaan oireisiin, kliiniseen tutkimukseen, verikokeisiin (esim. auto-vasta-aineiden mittaus) ja kuvantamistutkimuksiin. Autoimmuunihäiriöitä ei voida parantaa, mutta hoito pyrkii lievittämään oireita, hidastamaan taudin etenemistä ja vähentämään immuunijärjestelmän liiallista aktiivisuutta. Hoito voi sisältää lääkkeitä, kuten tulehduskipulääkkeitä, kortikosteroideja ja immunosuppressiivisia lääkkeitä, sekä elämäntapamuutoksia.