Autoimmuunihäiriöt

Autoimmuunihäiriöt ovat joukko sairauksia, joissa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti elimistön omia terveitä soluja, kudoksia tai elimiä vastaan. Normaalisti immuunijärjestelmä suojaa elimistöä taudinaiheuttajilta, kuten bakteereilta ja viruksilta, tunnistamalla ja tuhoamalla ne. Autoimmuunisairauksissa tämä puolustusmekanismi kääntyy itse itseään vastaan. Syitä siihen, miksi immuunijärjestelmä alkaa hyökätä omia kudoksia vastaan, ei täysin tunneta, mutta uskotaan, että geneettisillä tekijöillä ja ympäristötekijöillä, kuten infektioilla, on merkitystä.

Autoimmuunihäiriöitä on satoja erilaisia, ja ne voivat vaikuttaa mihin tahansa kehon osaan. Oireet vaihtelevat suuresti riippuen siitä, mitä kudoksia tai elimiä sairaus kohdistaa. Yleisiä oireita voivat olla väsymys, kuume, ihottumat, nivelkivut ja turvotus. Joissakin tapauksissa autoimmuunihäiriöt voivat aiheuttaa vakavia vaurioita elimille, kuten munuaisille, sydämelle tai aivoille. Esimerkkejä yleisistä autoimmuunisairauksista ovat reumatoidiartriitti, diabetes mellitus tyyppi 1, lupus, kilpirauhasen vajaatoiminta (Hashimoton tauti) ja keliakia.

Autoimmuunihäiriöiden diagnosointi voi olla haastavaa, koska oireet voivat olla epämääräisiä ja muistuttaa muita sairauksia. Diagnoosi perustuu usein potilaan oireisiin, lääketieteelliseen historiaan, fyysiseen tutkimukseen sekä verikokeisiin, joilla voidaan etsiä spesifisiä auto-vasta-aineita. Vaikka autoimmuunihäiriöitä ei yleensä voida parantaa, oireita voidaan hoitaa ja sairauden etenemistä hidastaa lääkityksellä ja elämäntapamuutoksilla. Hoito pyrkii vähentämään immuunijärjestelmän yliaktiivisuutta ja lievittämään tulehdusta.