Yleistymiskyky

Yleistymiskyky on käsite, jolla tarkoitetaan kykyä siirtää opittua tietoa tai havaintoja uusiin, aiemmin näkemättömiin tilanteisiin. Se voi viitata sekä tutkimus- ja tilastollisiin menetelmiin että yksilön tai koneoppimismallin yleiseen toimivuuteen uusissa konteksteissa.

Konteksteja ja merkityksiä. Tilastotieteessä yleistymiskyky liittyy ulkoiseen validiteettiin: kuinka hyvin tutkimuksen havainnot koskevat muita populaatioita tai tilanteita kuin ne, joissa data kerättiin. Koneoppimisessa yleisöennusteen tai päätösten tarkkuus uusilla, koulutusdatan ulkopuolisilla havainnoilla määrittelee mallin yleistymiskyvyn. Kognitiivisessa psykologiassa taas viitataan yleistämis- ja siirtovaikutuksiin: opitut säännöt voivat siirtyä tunnistamaan uusia tilanteita tai tehtäviä.

Mittarit ja arviointi. Yleistymiskykyä arvioidaan usein testauksella ja validoinnilla: erillinen testidatajoukko, ristiinzaloitus (cross-validation), sekä ulkoisen validiteetin tutkiminen eri populaatioilla. Mallien kohdalla yleistymisritva ilmenee eronani koulutus- ja testitulosten välillä, eli generalisointivaje (generalization gap). Kognitiivisesti tai tutkimuksissa merkittäviä ovat myös kontekstisidonnaisuuden ja kulttuurisen vaihtelun vaikutukset.

Haasteet ja parantaminen. Haasteisiin kuuluvat ylisovitus (overfitting), datasetin vinoumat ja kontekstisidonnaisuus, jotka rajoittavat yleistymistä. Parantamista voivat olla riittävä ja monipuolinen data, regularisointi, huolellinen valinta ominaisuuksista sekä domeninsa mukainen sopeuttaminen (domain adaptation) ja ulkoisen validiteetin testaaminen useammissa kohortissa. Yleistymiskyky on keskeinen tavoite sekä tieteellisessä tutkimuksessa että käytännön sovelluksissa.