Versionointipolitiikka

Versionointipolitiikka on ohjeistus, jolla organisaatio tai projekti määrittelee, miten ohjelmiston versiot nimetään, merkitään ja julkaistaan. Sen tarkoituksena on lisätä ymmärrettävyyttä ja ennustettavuutta sekä varmistaa yhteensopivuus- ja toimitusriskejä hallitseva toimintamalli. Poliittikan ulkopuolella yleensä käsitellään versionumeroinnin säännöt, julkaisutiedot sekä ohjeet siitä, miten muutokset vaikuttavat asiakkaisiin ja kehittäjiin.

Keskeisiä osa-alueita ovat versionumeroinnin malli, yhteensopivuusperiaatteet, julkaisuaikataulu sekä deprekointi- sekä poistokäytännöt sekä ohjeet dokumentointiin ja käyttäjien tiedottamiseen. Lisäksi määritellään vastuut, päätöksenteko- ja hyväksyntäprosessit sekä käytettävät työkalut, kuten versionhallinta, pakkaus- ja jakelukanavat sekä CI/CD-ratkaisut.

Yleisesti noudatetaan yhtä tai useampaa versionointimallia. Semanttinen versionointi (SemVer) on yleinen malli, jossa versionumerointi etenee suurten muutosten, uudistusten ja korjausten perusteella: päänumero (major) kasvaa, kun yhteensopimattomia muutoksia tehdään; toinen numero (minor) kasvaa, kun lisätään yhteensopivia toiminnallisuuksia; kolmas numero (patch) kasvaa virheenkorjauksista. Ennakko- ja esiversioita merkitään usein etukäteen (esim. -alpha, -beta, -rc). Julkaisut voivat olla julkisia API:lle tai sisäisille moduuleille, ja politiikassa voidaan määritellä, miten eri versiot yhteensopivat toistensa kanssa.

Hyödyt sisältävät paremman riippuvuuksien hallinnan, selkeämpiä päivitysohjeita ja parempaa käyttäjien luottamusta. Haasteisiin kuuluvat API:n vakauden ylläpito tai suunnittelun muutokset, siirtymäajat vanhoista versioista toisiin sekä tiedottaminen. Onnistunut toteutus edellyttää selkeitä rooleja, dokumentoitua päätösprosessia sekä integroitua työkalukokonaisuutta, joka tukee versionhallintaa, rakennetta, pakkaamista ja julkaisemista.