Veropolitiikan

Veropolitiikka tarkoittaa hallituksen toimia verotuksen alalla. Se kattaa veroperustojen määrittelyn, veroprosenttien asettamisen sekä verotuksen helpotukset ja kannustimet, ja siihen liittyy myös verotuksen toimeenpanon järjestäminen. Veropolitiikan tavoitteena ovat julkisen talouden rahoitus, tulonjaon oikeudenmukaisuuden edistäminen sekä talouskasvun, kilpailukyvyn ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tukeminen.

Veropolitiikka rakentuu useista veroista ja niiden yhteisvaikutuksista. Keskeisiä veroja Suomessa ovat henkilökohtainen tulovero (progressiivinen), arvonlisävero (ALV) sekä yritysvero; lisäksi verotukseen liittyvät pääomavero ja kiinteistövero sekä perintö- ja lahjaverot. Verotukseen sisältyvät myös erilaiset vähennykset ja verovähennykset, joita käytetään esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asumiseen ja energiatehokkuuteen liittyvien menojen tukemiseen. Veropolitiikalla pyritään ohjaamaan sekä kuluttajien että yritysten tilannetta että ympäristövaikutuksia.

Veropolitiikan käytännön toteutuksesta Suomessa vastaavat hallitus ja eduskunta: esitykset valmistellaan Valtiovarainministeriössä, ja verotuksen toimeenpanon käytännön osa hoitaa Verohallinto. EU-tason säädökset sekä kansainvälinen verotus vaikuttavat veropohjan määrittelyyn ja verokäytäntöihin sekä verotuksen kilpailukykyyn.

Poliittisessa keskustelussa korostuvat verotuksen oikeudenmukaisuus, talouskasvun edistäminen sekä julkisen talouden kestävyys. Keskustelua käydään siitä, kuinka verotus jakautuu työ- ja pääomatulojen kesken, miten digitalisaatio ja maailmanlaajuinen liiketoiminta vaikuttavat veronkiertoon, sekä millaisia ilmastoon liittyviä veromekanismeja – esimerkiksi hiilidioksidiveroja – tulisi kehittää.

Historiaa veropolitiikka on muokannut Suomen teollistumisen myötä kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen. 1990-luvun ja 2000-luvun rakenneuudistukset sekä EU- ja kansainvälinen veroyhteistyö ovat muokanneet veropohjaa ja verotuksen hallintaa.