Veriryhmiä

Veriryhmiä ovat biologinen luokittelu, jolla määritellään punasolujen pinnalla olevien antigeenien perusteella yksilön veren yhteensopivuus muiden kanssa. Veriryhmiä käytetään erityisesti veren siirtojen, elinsiirtojen sekä raskauden riskien arvioinnissa. Yleisimmin käytetty järjestelmä on ABO-ryhmä ja Rh-tekijä, joiden yhdistelmät määrittävät suurimman osan siirto- ja neuvontatarpeista.

ABO-järjestelmä perustuu näiden kolmen mahdollisen antigeenin esiintymiseen punasoluissa: A-antigeeni, B-antigeeni ja niiden puuttuminen. Henkilö voi olla A-, B-, AB- tai O-ryhmään. Veriplasmassa esiintyvät vasta-aineet vastaavasti heijastavat epätyypillisiä nappeia: esimerkiksi O-ikäinen voi viestittää anti-A ja anti-B-vasta-aineita. Veriryhmät vaikuttavat siihen, millaista verta voidaan siirtää potilaalle turvallisesti.

Rh-järjestelmä mittaa D-antigeenin presencea. Jos D-entsyymi ilmenee (Rh-positiivinen), veren Rh-positiivinen soluttelu sallii useamman siirron. Rh-negatiivisuus voi aiheuttaa immunisaation, jos Rh-negatiivinen henkilö saa Rh-positiivista verta tai odottavaa äidin ja sikiön välillä.

Muita tärkeäjä järjestelmiä ovat Kell, Duffy, Kidd ja MNS, jotka voivat vaikuttaa uusintasiirtoihin ja allergisiin reaktioihin. Veriryhmien määrittäminen tehdään verikokein, ja laajamittaiset määritykset voivat sisältää fenotyyppauksen tai genotyyppauksen.

Historiaア: ABO-järjestelmän löysi Karl Landsteiner 1901; Rh-järjestelmän tuntemus kasvoi 1940-luvulla. Nykyisin veriryhmien asianmukainen määrittäminen on keskeinen osa potilastyön turvallisuutta ja lääketieteellistä hoitoa.