Järjestelmän keskeisiä aineksia ovat johtamisen sitoutuminen ja selkeä turvallisuus- ja työturvallisuuspoliittinen tavoite, vastuut ja roolit, riskien tunnistaminen ja arviointi sekä riskien hallinnan toimenpiteet. Lisäksi huomioidaan lakien ja alan standardien noudattaminen, osaaminen ja koulutus, viestintä, dokumentointi sekä operatiiviset hallintatoimet, hälytys- ja valmiussuunnitelmat sekä onnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteiden tutkimus. Suorituskyvyn seurantaa tukevat mittarit, sisäiset auditoinnit ja johdon katselmus, jotka mahdollistavat jatkuvan parantamisen.
Turvallisuushallintajärjestelmän implementointi alkaa usein tilannekatsauksesta ja aukkoarvioinnista sekä riskikartoituksista, jonka jälkeen rakennetaan prosessit ja menettelyt, jotka ohjaavat toiminnan päivittäistä turvallisuutta. Koulutus ja tiedottaminen sekä raportointi- ja tutkintamenettelyt ovat keskeisiä. Organisaation on varmistettava riittävät resurssit sekä mahdollistettava jatkuva parantaminen, muun muassa korjaavien toimenpiteiden seurannan ja johdon katselmuksen avulla. Järjestelmä voidaan kehittää itsenäisesti tai integroida muihin johtamisjärjestelmiin, kuten laadun tai ympäristön hallintaan.
Useat organisaatiot noudattavat kansainvälisiä standardeja, joista tärkeimpiä on ISO 45001 - Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä. ISO-standardeiden avulla turvallisuusjärjestelmä voidaan varmentaa, vertaisarvioida ja parantaa. Järjestelmien käyttöönotto voi tuoda sekä suoria että epäsuoria hyötyjä, kuten pienentyneitä tapaturmia ja sairauspoissaoloja, parempaa lakien noudattamista, kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä sekä parantunutta työntekijöiden sitoutumista ja yritys- sekä turvallisuuskulttuuria. Rajoitteita voivat olla alkuinvestoinnit, organisaation koosta ja toimialasta riippuvat vaatimukset sekä muutosvastarinta.