sitoutumista

Sitoutuminen on prosessi tai tila, jossa yksilö tai ryhmä sitoutuu tiettyihin tavoitteisiin, arvoihin, sopimuksiin tai suhteisiin. Siihen liittyy sekä motivaatio että käytännön toiminta, ja se voi kehittyä sekä henkilökohtaisista että sosiaalisista tekijöistä. Sana muodostuu verbin sitoutua sekä -minen-päätteestä, ja sitä käytetään eri yhteyksissä kuvaamaan pysyvyyttä, lupautumista tai sitoutumista.

Suhteet konteksteihin vaikuttavat sitoutumisen ilmenemiseen. Työpaikoilla organisatorinen sitoutuminen tarkoittaa henkilön halua pysyä organisaatiossa ja tukea sen tavoitteita. I see relationships, sitoutuminen voi tarkoittaa pitkäaikaista sitoutumista toiseen ihmiseen. Yhteisöjen ja kansalaisuuden kontekstissa sitoutuminen voi ilmetä osallistumisena yhteisiin normeihin, arvoihin sekä vapaaehtoistoimintaan ja yhteiskunnallisiin tehtäviin.

Organisatorisessa psykologiassa sitoutuminen on laajalti tutkittu ilmiö. Meyer ja Allenin kolmeulotteinen malli jakaa sen affektiiviseen sitoutuneisuuteen (tunne- ja lojaalisuus organisaatiota kohtaan), jatkuvuussitoutuneisuuteen (tiedostettu kustannus pysyä) ja normatiiviseen sitoutuneisuuteen (velvollisuudentunto). Malli auttaa ymmärtämään, miksi työntekijät pysyvät tai lähtevät. Kulttuuriset ja organisatoriset erot voivat muuttaa näiden ulottuvuuksien painotuksia.

Sitoutumisella on usein positiivisia vaikutuksia suoriutumiseen, pysyvyyteen ja organisaation kulttuuriin. Toisaalta liiallinen sitoutuminen voi lisätä työkuormitusta. Sitoutumista vahvistetaan selkeällä viestinnällä, oikeudenmukaisella johtamisella, mahdollisuuksilla kehittyä sekä osallistumisen ja tunnustuksen kautta.