Tilintarkastuskäytäntöihin

Tilintarkastuskäytäntöihin viitataan niihin menetelmiin, periaatteisiin ja menettelytapoihin, joita tilintarkastajat noudattavat tarkastaessaan yrityksen tai organisaation taloudellisia tietoja. Näiden käytäntöjen tavoitteena on varmistaa, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön taloudellisesta tilanteesta, tuloksesta ja kassavirroista. Käytännöt perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin, kuten Kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin (ISA) tai Suomessa Suomen Tilintarkastuslautakunnan antamiin ohjeisiin.

Tilintarkastuskäytännöt kattavat laajan joukon toimia. Ne alkavat tarkastusohjelman laatimisella, jossa määritellään tarkastuksen laajuus ja painopisteet. Tärkeä osa on sisäisen valvonnan arviointi, jonka avulla tilintarkastaja selvittää, ovatko yrityksen sisäiset kontrollit riittäviä estämään tai havaitsemaan virheitä ja väärinkäytöksiä. Tämän jälkeen suoritetaan aineistotarkastus, johon kuuluu tositteiden, kirjanpitoaineiston ja muiden asiakirjojen tarkastaminen. Käytäntöihin sisältyy myös analytiikan käyttöä, jolla pyritään tunnistamaan poikkeamia ja epäselvyyksiä.

Tilintarkastuskäytännöt edellyttävät tilintarkastajalta ammatillista skeptisyyttä ja harkintaa. He arvioivat kerätyn todistusaineiston riittävyyttä ja luotettavuutta tehdäkseen päätelmän tilinpäätöksen oikeellisuudesta. Lopuksi tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksen, jossa hän ilmoittaa näkemyksensä tilinpäätöksen paikkansapitävyydestä. Näiden käytäntöjen noudattaminen on olennaista luottamuksen rakentamisessa taloudellisen tiedon käyttäjien keskuudessa.