Tiedostonimen

Tiedostonimi on tiedostojärjestelmässä tiedostolle annettu nimi, jolla tiedosto tunnistetaan ja siihen viitataan. Yleensä tiedostonimi koostuu perusosasta ja mahdollisesta laajennuksesta, joka seuraa viimeisen pisteen jälkeen. Esimerkiksi raporto.docx muodostuu perusnimestä raporto ja laajennuksesta docx. Tiedostonimi voi esiintyä osana polkua, mutta itse nimi käsitellään ennen polun muita osia.

Rakenne ja laajennukset: Usein tiedostonimi ja laajennus erotetaan viimeisen pisteen mukaan. Laajennus viittaa usein tiedostotyppiin tai ohjelmiston käyttämään formaattiin, mutta ei välttämättä kerro sisällöstä. Joissakin järjestelmissä tiedostonimi voi olla pelkkä nimeke ilman laajennusta, kun taas toiset käyttävät useita pisteitä monimutkaisemmissa nimissä.

Rajoitteet ja yhteensopivuus: Eri käyttöjärjestelmät asettavat erilaisia sääntöjä. Windowsissa tiedostonimi ei saa sisältää merkkijonoja < > : " / \ | ? * ja tietyt varatut nimet kuten CON, PRN, AUX, NUL sekä COM1–9, LPT1–9. Monissa järjestelmissä käytetään laajaa merkkivalikoimaa, mutta rivin pituus- ja koodausrajoitteet voivat silti vaihdella. Unix- ja Linux-pohjaiset järjestelmät sallivat useimmat merkit, mutta hakemistoerottimena käytetään '/'. Tiedostonimen pituus ja oikeusalueet voivat rajoittaa nimeä sekä polun kokonaispituutta.

Käyttö ja käytännöt: Tiedostonimin valinta vaikuttaa siirrettävyyteen ja yhteensopivuuteen eri alustoilla. Nykyiset järjestelmät tukevat yleensä Unicode-merkistöä, mutta parhaan yhteensopivuuden saavuttamiseksi käytetään usein pelkästään ASCII-merkkejä tai yleisesti tuettua Unicodea, välttämällä erikoismerkkejä sekä johtomia ja välilyöntejä. Lisäksi usein suositellaan nimeämään tiedostot kuvaavasti ja ilman epäselviä lyhenteitä, jotta ne ovat helposti ymmärrettäviä sekä ihmisille että ohjelmistoille. Tiedoston nimeä määritellessä kannattaa huomioida sekä paikallinen että siirrettävä käyttötarkoitus.