Tekniikkakirjon

Tekniikkakirjon on termi, jota käytetään suomenkielisessä keskustelussa kuvaamaan tekniikan strukturoitua esitystapaa järjestelmässä. Se viittaa organisointisysteemiin, jossa tekniset komponentit jaetaan toisiinsa liittyviin kerroksiin tai kategorioihin, mikä tukee analysointia, suunnittelua ja kommunikointia.

Sanan etymologia on epäselvä ja sen käyttö vaihtelee kirjoittajien mukaan. Tekniikkakirjon esiintyy pääasiassa suomalaisissa koulutuksellisissa ja insinööritieteisiin liittyvissä teksteissä, joissa sitä käytetään kuvaamaan yleistä teknologia- ja järjestelmäarkkitehtuurin organisaatiota.

Tekniikkakirjonia kuvaavat usein moniulotteiset kerrosmallit, joihin kuuluvat laitteisto (hardware), ohjelmisto (software), data ja tiedonhallinta, rajapinnat ja palvelut sekä hallinto, turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus. Määritelmissä voidaan korostaa elinkaaren vaiheita (suunnittelusta käyttöönottoon ja ylläpitoon) tai toiminnallisia osa-alueita (infrastruktuuri, sovelluslogiikka, käyttökokemus). Tarkka koostumus vaihtelee kontekstin mukaan.

Tarkoitus ja hyödyt ovat parantaa sidosryhmien välistä viestintää, tukea päätöksentekoa sekä mahdollistaa vaatimuksista toteutukseen ulottuvan jäljitettävyyden ja modernisoinnin suunnittelun. Tekniikkakirjoa voidaan hyödyntää sekä koulutuksessa että arkkitehtuuri- ja kehitysprosesseissa.

Suhde muihin käsitteisiin: tekniikkakirjon liittyy käsitteisiin kuten teknologiastack, yritysarkkitehtuuri ja järjestelmätekniikka. Käyttö on tyypillisesti rajatumpaa suomalaisessa kirjallisuudessa, eikä sitä pidetä yleisesti standardoituna kehysmallina.