Säätelyt

Säätelyt ovat prosesseja, joiden avulla elintoiminnot pidetään tasapainossa ja toiminta koordinoituna muutoksissa. Biologiassa säätelyt tarkoittavat mekanismeja, joilla solut, kudokset ja elimet säätelevät esimerkiksi geneettistä ilmentymistä, aineiden metaboliaa sekä signaalien vastaanottamista ja vastaamista. Säätelyjä voidaan tarkastella useilta tasoilta: solutasolta yksilön fysiologiaan ja koko organismin toimintaan.

Negatiivinen palautesilmukka on yleinen mekanismi, jonka avulla järjestelmät palautuvat asetettuun tilaan. Positiivinen palautesilmukka kiihdyttää muutoksia. Tärkeimpiä säätelyn muotoja ovat geneettinen säätely (transkriptio, RNA-prosessointi, käännös), proteiinien toiminnan posttranslaationaaliset modifikaatiot sekä metaboliset reitit ja niiden hormonaalinen säätely. Signaalinsiirtoketjut, kuten hormonaalinen ja hermostollinen viestintä, tukevat nopeaa ja koordinoitua reagointia. Lisäksi sirkadiaanisen kellon mekanismit sekä epigenetiikka voivat tuottaa pitkäaikaisia ja kontekstisidonnaisia säätelymuotoja.

Esimerkkejä biologisesta säätelystä ovat homeostaasin ylläpito verensokerin, lämpötilan sekä neste- ja suolatasapainon kautta; kasvu ja kehitys; immuunivasteen säätely. Hormonaalisen säätelyn, kuten insuliinin ja adrenaliinin, avulla solutasolla ja kudoksissa sovitetaan energian käyttöä. Virheellinen säätely voi johtaa sairauksiin, kuten diabetekseen, kilpirauhasen toiminnan häiriöihin tai neuroendokriinisiin ongelmiin.

Säätelytermejä käytetään myös laillisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa: sääntely, standardit ja valvonta. Näissä säätelyillä tarkoitetaan ohjausta ja vaatimuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa turvallisuus, laatu ja tasapuolisuus. Yhteinen nimittäjä on kontrolli ja koordinointi.