Sydänläppävian

Sydänläppävian, eli valvulaarinen sydänsairaus, on tila, jossa sydämen läppien toiminta on häiriintynyt. Yleisimmät muodot ovat ahtauma (stenoosi) ja vuoto takaisin läpän kautta (regurgitaatio), joskus molemmat yhtä aikaa. Tyypillisesti kyse on yhdestä tai useammasta läpästä: mitralisestä, aorttaläppästä, trikuspidaläppästä tai pulmonaariläppästä. Mitraalinen läppävika on yleisin, ja aorttaläppävika seuraavaksi yleisin. Läpät voivat vaurioitua synnynnäisesti, iän myötä degeneratiivisesti, tai taustalla voivat olla reumaattinen kuume, endokardiitti, kalkkistenoosin tai läppäprolapsi.

Sairaus voi olla oireeton tai aiheuttaa hengenahdistusta, väsymystä, rintakipua, huimausta sekä rytmihäiriöitä. Vakavammassa tilassa voi kehittyä sydämen vajaatoiminta ja keuhkoverenkierron ongelmia. Oireiden lisäksi läppävian vaikutusta kartoitetaan tutkimuksin.

Diagnoosi perustuu ensisijaisesti ekokardiografiaan, jolla nähdään läppien rakenne ja toiminta. Muita tutkimuksia voivat olla elektrokardiogrammi, röntgen ja mahdollisesti magneettikuvaus.

Hoito riippuu vaurion vakavuudesta ja oireista. Lievämmissä tapauksissa riittää seuranta. Vakavammissa tai oireisissa tapauksissa hoitoon kuuluu lääkehoito oireiden hallintaan sekä läppäkohtainen korjaus tai läppäsiirto; vaihtoehtoina voivat olla perkutaaniset toimenpiteet, kuten TAVR aorttaläpälle tai muita läppätoimenpiteitä, joiden soveltuvuus riippuu yksilöllisestä tilanteesta.

Ennuste riippuu sairauden vaikeudesta ja hoidosta sekä mahdollisista komplikaatioista, kuten sydämen vajaatoiminnasta. Ennaltaehkäisy keskittyy taustalla olevien syiden ehkäisyyn, kuten reumakuumeen ehkäisyyn ja infektioiden hoitoon.