Stereoäänitys

Stereoäänitys on äänitysmenetelmä, joka käyttää kahta tai useampaa erillistä äänikanavaa äänen tilallisen vaikutelman luomiseksi. Tavoitteena on jäljitellä ihmisen kuuloaistia, joka pystyy havaitsemaan äänen suunnan ja etäisyyden sekä luomaan illuusion äänilähteen sijainnista kaiuttimien välissä.

Perinteisessä stereofonisessa äänityksessä käytetään kahta mikrofonia, jotka sijoitetaan eri tavoin suhteessa äänilähteisiin. Yleisiä mikrofoniasetelmia ovat esimerkiksi XY-, AB- ja ORTF-tekniikat. XY-tekniikassa mikrofonit sijoitetaan lähelle toisiaan siten, että niiden kapselit ovat kulmassa toisiinsa nähden, mikä vähentää vaihevirheitä. AB-tekniikassa mikrofonit sijoitetaan kauemmas toisistaan, usein pään leveydelle, mikä parantaa tilavaikutelmaa mutta voi lisätä vaihevirheitä. ORTF-tekniikka on kompromissi näiden kahden välillä, käyttäen 110 asteen kulmaa ja 17 cm etäisyyttä mikrofoneilla.

Stereoäänityksen tuottama signaali koostuu yleensä vasemmasta ja oikeasta kanavasta. Näitä kanavia toistetaan stereojärjestelmässä kahdella kaiuttimella, jolloin kuuntelija kokee äänikuvan, joka sijoittuu kaiuttimien väliin. Tämän tekniikan avulla voidaan luoda dynaaminen ja immersiivinen kuuntelukokemus, joka on keskeinen esimerkiksi musiikin ja elokuvien äänisuunnittelussa. Tarkka mikrofonien sijoittelu ja miksaus ovat avainasemassa onnistuneen stereoäänityksen toteuttamisessa.