Skenaarioanalyysin

Skenaarioanalyysi on menetelmä strategisessa suunnittelussa ja riskinarvioinnissa, jossa tutkittavia tulevaisuuden mahdollisuuksia hahmotetaan rakentamalla ja vertaamalla useita skenaarioita. Sillä ei pyritä ennustamaan yhtä tarkkaa tulevaisuutta, vaan ymmärtämään, miten erilaiset ajurit ja niiden vuorovaikutus voivat muuttaa tavoitteiden toteutumista ja millaisia varautumistoimia se edellyttää.

Prosessi alkaa ongelman määrittämisellä, tärkeiden ajurien ja epävarmuuksien kartoituksella sekä skenaarioiden logiikan rakentamisella (storylines). Tämän jälkeen vaikutukset analysoidaan, strategioita testataan skenaarion robustisuuden perusteella ja valvontaa varten määritellään indikaattoreita. Tyypillisiä skenaarioita ovat neutraali kehitys, myönteinen teknologinen kehitys sekä korkea epävarmuus, mutta malleja voi olla monia muita.

Menetelminä käytetään usein ennakointia, trendianalyysiä, ristikkäisvaikutusanalyysia sekä asiantuntijapaneeleja (esim. Delphi). Työkaluina voivat olla skenaarioiden suunnittelu, yllätyksiin varautuminen ja robust decision making -periaatteet, jotka tukevat päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa.

Skenaarioanalyysiä sovelletaan laajasti: yritysten strategiasuunnittelussa, riskienhallinnassa, energiajärjestelmien sekä ilmastopolitiikan suunnittelussa sekä julkisessa hallinnossa. Esimerkkinä voidaan tarkastella tilannetta, jossa organisaatio arvioi markkinamuutoksia uusiutuvien energiantuotannon ja energiavarastoinnin kontekstissa.

Vahvuuksiin kuuluu pitkäjänteinen ajattelun ja signaalien tunnistamisen edistäminen sekä erilaisten strategioiden testaaminen, mutta menetelmä riippuu olennoista ja subjektiivisista näkemyksistä, ei ole todennäköisyyspohjainen ennuste, ja sen toteuttaminen vaatii resursseja sekä sidosryhmien sitoutumista.