robustisuuden

Robustisuus on kyky säilyttää toiminta ja ominaisuudet muuttuvien olosuhteiden, häiriöiden sekä epävarmuuden vallitessa. Kontekstista riippuen robustisuudella tarkoitetaan järjestelmän tai suunnitelman sietokykyä, joustavuutta ja kykyä pysyä tavoitteissaan.

Se esiintyy useilla aloilla: tekniikassa ja suunnittelussa robustisuus tarkoittaa vähemmän herkkyyttä parametreille, redundanssia ja virheenkestävyyttä; tilastotieteessä se viittaa kykyyn tuottaa luotettavia tuloksia myös poikkeavien havaintojen kanssa; tietojärjestelmissä se ilmenee ohjelmiston kyvyssä toimia virhetilanteissa ja palautua nopeasti. Biologiassa ja ekologiassa robustisuus kuvaa organismien tai ekosysteemien kykyä sietää häiriöitä ja edelleen ylläpitää toimintojaan; taloudessa ja teollisuudessa se merkitsee tuotannon tai markkinoiden toimintakyvyn säilymistä sokkien keskellä.

Mittaaminen ja arviointi perustuvat usein herkkyysanalyysiin, worst-case-arviointiin sekä erilaisiin simulaatioihin ja robustien estimointien menetelmiin. Valinta keinovalikoimasta—esimerkiksi redundanssi, virheentekuyt, varmistukset tai varautumistoimet—johtaa usein kompromisseihin kustannusten, suorituskyvyn ja tehokkuuden välillä.

Robustisuus ja resilienssi ovat läheisiä käsitteitä, mutta niitä ei tulisi sekoittaa. Robustisuus pyrkii vähentämään herkkyyttä ja varmistamaan toimivuutta epävarmuudessa; resilienssi korostaa nopeaa palautumista ja toipumista häiriöistä. Yhdessä ne auttavat suunnittelussa ja arvioinnissa huomioimaan sekä nykyisen toimivuuden että tulevien sokkien siedon.