Signaalinvälittäjäaineita

Signaalinvälittäjäaineita, tunnettu myös nimellä välittäjäaineita tai neurotransmittereita, ovat kemiallisia lähettiaineita, jotka mahdollistavat hermosolujen eli neuronien välisen viestinnän. Ne vapautuvat hermosolun aksonipäätteestä synapsiksi kutsuttuun pieneen rakoon, ja sitoutuvat sitten toisen hermosolun reseptoreihin, vaikuttaen sen toimintaan. Tämä synaptinen siirtyminen on perustavanlaatuinen hermoston toiminnalle, ohjaten kaikkea ajattelusta ja tunteista liikkeeseen ja kehon toimintoihin.

Erilaisia signaalinvälittäjäaineita on useita, ja niillä on monenlaisia tehtäviä. Jotkut, kuten glutamaatti ja asetyylikoliini, ovat eksitatorisia, eli ne lisäävät kohdesolun aktiivisuutta. Toiset, kuten GABA (gamma-aminovoihappo) ja serotoniini, ovat inhibitoivia, eli ne vähentävät kohdesolun aktiivisuutta. Dopamiini on monimutkaisempi, ja se voi olla sekä eksitatorinen että inhibitoorinen riippuen reseptorista. Muita tunnettuja välittäjäaineita ovat noradrenaliini, serotoniini ja endorfiinit.

Signaalinvälittäjäaineiden tasapaino on elintärkeä hermoston normaalille toiminnalle. Epätasapaino voi liittyä erilaisiin neurologisiin ja psykiatrisiin tiloihin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja Parkinsonin tautiin. Lääkkeet, jotka vaikuttavat välittäjäaineiden tuotantoon, vapautumiseen, hajottamiseen tai sitoutumiseen reseptoreihin, ovat yleisiä näiden sairauksien hoidossa.