Dopamiini

Dopamiini on katekoliamiinien ryhmään kuuluva välittäjäaine, jota esiintyy sekä aivoissa että kehossa. Sitä syntetisoidaan tyrosiinin hydroksylaasin toimesta tyrosiinihydroksylaasin katalysoimana DOPA:ksi, ja DOPA muuttuu dopamiiniksi. Vapautuessaan dopamiini sitoutuu postsynaptisiin reseptoreihin ja ohjaa useita signaalireittejä. Inaktivoituminen tapahtuu pääosin palauttamalla dopamiini takaisin presynaptiseen neuroniin dopamiin transporterilla (DAT), ja sen jälkeen dopamiini metaboloituu monoamiinioksidaasin (MAO) ja COMT:n vaikutuksesta.

Dopaminergiset polut ovat tärkeitä erilaisissa aivotoiminnoissa. Nigrostriataleissa radassa (substantia nigra pars compacta → striatumi) säädetään motorista kontrollia. Mesolimbisessa radassa (ventraalinen tegmentaalinen alue, VTA → nucleus accumbens ja muut limbisen järjestelmän rakenteet) on keskeinen rooli palkinnossa ja motivaatiossa. Mesokortikaalinen rata (VTA → prefrontaalinen korteksi) liittyy kognitioon ja päätöksentekoon. Tuberoinfundibulaarinen rata hypotalamuksesta aivolisäkkeeseen säätelee prolaktiinin eritystä.

Dopamiinireseptorit jaetaan D1-like (D1, D5) sekä D2-like (D2, D3, D4) ryhmiin. D1-like reseptorit aktivoivat kudoksen cAMP-signaaliuutta, kun taas D2-like reseptorit voivat estää sitä. Autoreseptorit D2-luokkaa säätelevät dopamiinin vapautumista rinnoissa.

Kliinisesti dopamiinilla on keskeinen merkitys: dopaminivaje liittyy Parkinsonin tautiin ja motorisiin oireisiin, kun taas dopamiinin ylivasarvo voi liittyä psykoottisiin oireisiin sekä addiktioihin. Lääkkeellisesti dopaminerginen järjestelmä vahvistetaan levodopalla (L-dopa), dopaminergisilla agonisteilla sekä MAO-B- ja COMT-inhibiittoreilla.

---