Sepelvaltimoiden

Sepelvaltimot ovat sydämen verisuonia, jotka ruokkivat sydänlihasta ja mahdollistavat sen jatkuvan toiminnan. Ne alkavat aortan nousevasta osasta ja jaavat itsensä vasemmaksi ja oikeaksi koronaari-valtimoiksi. Näiden perushaarojen kautta sydänliha saa hapekasta verta ja ravinteita, joita se tarvitsee toimiakseen tehokkaasti.

Vasemman sepelvaltimon tyypillinen jakauma koostuu kahdesta päähaarasta: vasemmasta etenevästä sepelvaltimosta (LAD) ja kiertävästä sepelvaltimosta (CX). LAD kulkee etuseinämän ja väliseinän alueille, kun taas CX kiertää vasenta reunaa ja ravitsee sivu- sekä takaosia sydämen seinämiä. Oikea sepelvaltimon antaa usein reunahaaloja sekä, monelle ihmiselle tyypillisesti takaseptisen (PDA) haaran, jonka kautta verta ohjautuu sydämen takaosaan. Dominanssi riippuu siitä, kumpi valtimosta toimittaa PDA:n; yleisimmin PDA on oikean sepelvaltimon kautta tuleva.

Toimintansa perusteella sepelvaltimot voivat kärsiä ateroskleroosista, jolloin valtimoiden sisäpinnoille kertyy plakkia. Tämä voi johtaa sepelvaltimotukoksiin, angina pectorisiin (rintakipu), sydämeninfarktiin tai muita sydänlihaksen toiminnan häiriöitä. Riskitekijöitä ovat tupakointi, kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes sekä elämäntavat kuten vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio.

Diagnoosi ja hoito perustuvat oireisiin, sydämen kuvantamiseen ja verikokeisiin sekä alkuvaiheessa lääkitykseen (esim. statiineja, antitromboottisia lääkkeitä) ja elämäntapamuutoksiin. Reva-vaskularisaatioon eli pallolaajennukseen ja stent-Implantaatioon sekä joissain tapauksissa sepelvaltimoleikkaukseen (CABG) turvaudutaan sydänlihaksen verenvirtauksen palauttamiseksi. Ennaltaehkäisy ja pitkäaikainen seuranta ovat keskeisiä osa-alueita.