Riskisäätöjä

Riskisäätöjä tarkoittaa toimenpiteitä, joiden avulla hallitaan ja rajoitetaan riskejä organisaatiossa. Ne voivat olla ennaltaehkäiseviä tai reaktiivisia, ja ne kohdistuvat taloudellisiin, operatiivisiin, turvallisuus- tai tietoturvariskeihin. Riskisäätöjä voidaan toteuttaa teknisin, hallinnollisin tai taloudellisin keinoin. Tavoitteena on pienentää riskien todennäköisyyttä ja/tai vaikutuksia sekä varmistaa riskinottohalun ja strategiset tavoitteet.

Tyypillisiä esimerkkejä ovat tekniset kontrollit kuten pääsynhallinta, palomuurit ja salaustekniikat; hallinnolliset kontrollit kuten politiikat, menettelyt, koulutus ja valvonta; taloudelliset kontrollit kuten budjetointi, sisäinen valvonta ja vakuutukset; sekä operatiiviset toimet kuten varmistukset, kriisiviestintä ja jatkuvuussuunnitelmat.

Prosessi etenee usein riskien arvioinnista (riskikartoitus) sopivien säätöjen valintaan ja suunnitteluun, niiden toimeenpanoon sekä jatkuvaan seurantaan, mittaukseen ja parantamiseen. Kansainväliset standardit kuten ISO 31000 tarjoavat yleisiä periaatteita riskienhallintaan; erityisalalla voidaan soveltaa myös esimerkiksi ISO 27001 - standardia IT-turvallisuuden hallinnassa.

Haasteita voivat olla kustannukset, järjestelmän monimutkaisuus, organisaation kulttuuri ja inhimilliset tekijät, jotka voivat heikentää soveltamista. Hyvin suunnitellut riskisäätöjä ovat kuitenkin keskeinen osa organisaation kestävyyttä, säädösten noudattamista ja riskienhallinnan kokonaisuutta.