Resonanssikuvaus

Resonanssikuvaus, suomenkielinen termi magneettisen resonanssikuvauksen yhteydessä, on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, joka hyödyntää ydinmagneettista resonancea tuottaakseen yksityiskohtaisia kuvia pehmeä kudoksen rakenteista. Menetelmä ei käytä ionisoivaa säteilyä, vaan kuvaa kudosten ominaisuuksia magneettikentässä.

Periaate ja tekniikat: kehon vetyatomien protontien magneettinen momentti alignoi voimakentän kanssa. Radiotaajuuspulsseilla protonit värähtelevät, ja kudoksesta peräisin oleva signaali tallennetaan ja rekonstruoidaan kuviksi. Eri kudokset erottuvat T1- ja T2-aikapainotuksilla sekä protonitiheydellä. Mahdollisia lisäkuvauksia ovat diffuusiokuvaukset (DWI), toiminnallinen MRI (fMRI), magneettinen angiografia (MRA) ja spektroskopia (MRS).

Laitteet ja turvallisuus: tutkimus suoritetaan MRI-skannerilla, tyypillisesti 1,5–3 teslaa. Tutkimus on pääsääntöisesti ilman ionisoivaa säteilyä, mutta suurikokoinen tai metallinen laitteisto voi rajoittaa skannerin käytettävyyttä ja aiheuttaa turvallisuuskysymyksiä. Melu, paineen tunne ja mahdolliset implantaatit voivat vaikuttaa potilaan mukavuuteen. Kontrastina käytetään gadoliniumpohjaisia aineita, joita annetaan tarvittaessa, ja munuaisten toimintakykyä seurataan ennen käyttöä.

Käyttökohteet ja edut sekä rajoitteet: MRI soveltuu erityisesti aivojen, selkäkanavan, nivelten ja pehmyt- sekä vatsaontelon kudosten kuvauksiin. Sen suurin etu on erinomainen pehmeiden kudosten kontrasti ja monipuoliset kuvankäyttömahdollisuudet ilman säteilyä. Rajoitteita ovat tutkimuksen pituus, potilaiden liikuttelu, implantaatit sekä joidenkin jännitteisten tilanteiden aiheuttama epävarmuus.

Historia: magneettisen resonanssikuvauksen kehittäminen 1970-luvulla ja 1980-luvulla johti nykypäivän laajasti käytettyyn kuvantamismenetelmään. Lennämme Nobel-palkinnot 2003, kun Robert B. Lauterbur ja Paul C. Lauterbur ja Peter Mansfield kehitys mainittiin.

Resonanssikuvausta käytetään laajasti diagnostiikassa sekä hoitopolkujen suunnittelussa, erityisesti keskushermoston, lihan ja nivelsiteiden sekä sisäelinten kuvauksissa.