vatsaontelon

Vatsaontelo (lat. cavitas abdominis) on suurin ruumiinontelo ihmisellä, johon sijoittuvat suurin osa ruoansulatuskanavan elimistä sekä useita muita elimiä. Sen yläraja muodostuu palleasta, ala rajoittuu lantion ylärajaan, ja seinänaapurit sekä etu- ja sivuseinät muodostavat rakenteellisen rajapinnan. Vatsaonteloon kuuluu peritoneaalinen ontelo sekä retroperitoneaalinen tila, joihin elimet voivat sijoittua eri tavoin.

Peritoneumi on kaksikerroksinen seroosakalvo, joka peittää vatsan seinät (parietaalinen peritoneum) sekä suurimman osan sisäelimistä (visceralinen peritoneum). Peritoneaalinen ontelo on kahden peritoneumin välinen tila, joka sisältää yleensä vain vähän nestettä. Ontelo jaetaan suureen säkään (garan sac) ja pienempään säkään (lesser sac); niiden välillä on yhteyksiä, kuten epiploic foramen (foramen of Winslow). Mesenteriat ja omentat muodostavat peritoneumin kiinnitys- ja organien sijoitusverkon, joka tukee elinten liikkeitä ja mahdollistaa verivirronsa sekä hermostonsa.

Vatsaonteloon kuuluu suuria elimiä, kuten maksa, sappirakko, mahalaukku, ohutsuoli ja paksusuoli sekä haima ja perna. Osa haimasta sekä osia suolista sijaitsevat retroperitoneaalisesti. Munuaiset, lisämunuaiset ja useat suuret verisuonet sekä osa ruuansulatuskanavasta voivat olla retroperitoneaalisesti sijoittuneita. Pelkistetysti vatsaonteloon liittyvät tehtävät liittyvät ravintoaineiden käsittelyyn, ruuansulatukseen sekä elimien suojaamiseen ja liikuttamiseen sín kiristyksen ja nestekierroksen kautta.

Yleisimmät kliiniset huomioitavat tilat ovat peritoniitti, ascites sekä erilaiset herniat ja kasvaimet, jotka voivat vaikuttaa vatsaontelon rakenteisiin ja toimintaan.