Rakennuskaava

Rakennuskaava on suomalainen maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvä suunnitteludokumentti, jonka tarkoituksena on määritellä, miten tietyn alueen maata saa käyttää ja millaisia rakennuksia siellä saa rakentaa. Historiallisesti rakennuskaava on ollut yksi maankäyttöä säätelevä instrumentti, ja sen tehtävät ovat usein käsittäneet rakentamisen teknisiä ja tilallisia säännöksiä sekä alueen kokonaiskuvan hahmottamisen. Nykyisessä käytännössä termiä käytetään hieman vanhahtavana tai osittain rinnakkaisena käsitteenä yleiskaavaan ja asemakaavaan nähden, mutta se voi esiintyä erityisesti vanhemmissa tai kunnallisten sisäisten asiakirjojen yhteydessä.

Rakennuskaavan sisältö keskittyy maankäytön ja rakentamisen periaatteisiin alueella. Siinä voidaan määrittää alueen käyttötarkoitukset (asuin-, palvelu- tai liiketoimintakäyttö, viheralueet jne.), rakennusten sijoittamisen periaatteet, sijoitus-, korkeus- ja tonttiluokat sekä rakennusten kattokorkeus- ja rakennusoikeudet. Lisäksi kaavassa voidaan antaa suuntaviivoja arkkitehtoniselle ilmeelle, liikennejärjestelyille ja ympäristön suojelulle. Tavoitteena on turvata toimiva, turvallinen ja kestävä kaupungin tai paikkakunnan kehitys sekä turvata asukkaiden etuudet.

Prosessi ja oikeudellinen asema: rakennuskaava laaditaan kunnan suunnitteluviranomaisen toimesta, kansalais- ja sidosryhmien kuulemisten kautta ja se hyväksytään kunnanhallituksen tai valtuuston päätöksellä. Rakennuskaava on sitova kaikille maanomistajille ja viranomaisille alueella; sen muutokset edellyttävät kaavanmuutosta tai kuntakohtaista menettelyä. Käytännössä rakennuslupamenettelyssä noudatetaan kaavan määräämiä rakentamisen ehtoja ja raja-arvoja; jos kaava on ajantasainen, se ohjaa rakentamista tehokkaasti.

Nykyisessä suomalaisessa käytännössä asiasisällöltään asemakaava ja yleiskaava ovat pääinstrumentteja, kun rakennuskaavaa käytetään harvemmin tai sen käsite esiintyy lähinnä historiallisessa tai paikallisessa kontekstissa. Rakennuskaavalla on kuitenkin edelleen merkitystä osana suunnitteluprosessia ja se voi ilmentää alueen pitkäjänteistä maankäyttöstrategiaa.