Profiiloituminen

Profiiloituminen tarkoittaa henkilön tai yhteisön digitaalisen tai fyysisen profiilin muodostamista ja päivittämistä keräämällä ja yhdistämällä tietoja eri lähteistä. Profiilin sisältö voi kattaa demografiset tiedot, käyttäytymis- ja ostotottumukset, mieltymykset, sijainnin sekä vuorovaikutukset palveluiden kanssa. Prosessi yhdistää dataa sekä ensimmäisen osapuolen lähteistä että ulkopuolisista lähteistä ja hyödyntää tilastollisia ja koneoppimiseen perustuvia malleja.

Profiiloitumista hyödynnetään muun muassa markkinoinnissa, sisällön personoinnissa, asiakkuuden hallinnassa ja riskienhallinnassa. Se mahdollistaa kohdennetumman viestinnän, paremmat suositukset, sekä tehokkaamman palveluiden suunnittelun. Keskeisiä menetelmiä ovat databongaus, tietojen puhdistus, integraatio, segmentointi sekä ennakoiva mallinnus.

Profiiloitumiseen liittyy merkittäviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä, kuten yksityisyydensuoja, suostumuksen hallinta, läpinäkyvyys sekä syrjinnän riski. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) sekä kansallinen lainsäädäntö ohjaavat, millä perustein profilingia saa suorittaa ja miten dataa saa käsitellä. Data-hallinnan parhaita käytäntöjä ovat läpinäkyvyys, tietojen minimointi, DPIA-arvioinnit ja käyttäjien oikeudet sekä mahdollisuus kieltäytyä profiloinnista.

Onnistunut profiiloituminen edellyttää siis vastuullista datankäyttöä, laadukasta dataa ja jatkuvaa valvontaa sekä eettistä harkintaa. Se ei ole sama asia kuin rikollisuuden profilointi tai oikeudellisten päätösten automatisointi, joita säädellään erikseen.