Poikkijuovainen

Poikkijuovainen on termi, jota käytetään kielessä kuvaamaan kudosta tai suonien ja lihasten rakenteita, joissa on poikkijuovaisia eli ristinjuovia. Biologiassa poikkijuovaisuutta käytetään usein lihaksen yhteydessä, ja termi viittaa perinteisesti poikkijuovaisiin lihassäikeisiin (poikkijuovainen lihas).

Poikkijuovaisuuden perusta on lihassäikeiden sisällä oleva sarkomeerien järjestäytyminen jaksoittain myofibrilleihin, mikä muodostaa valkoisia ja tummia juovia mikroskoopissa. Tämän rakenteellisen järjestyksen vuoksi lihassäikeet näyttävät poikkijuovaisilta. Poikkijuovainen lihas on pääasiassa tahdonalainen (valveutu) lihas, ja sen supistukset ovat nopeita ja voimakkaita.

Lihassäikeet ovat pitkiä, lihavan rumaisia soluja, jotka syntyvät myoblastien fuusiossa. Niitä ympäröivät sidekudokset: endomysium yksittäisten lihassäikeiden ympärillä, perimysium fasciculeja ympäröivin tavoin ja epimysium koko lihaksen ympärillä. Säröisyys ja liitännäiset rakenteet, kuten T-putket ja sarkoplasmainen retikulum, mahdollistavat lihassäikeiden hallitun supistumisen.

Poikkijuovaisuutta esiintyy sekä skeletilihaksissa että sydänlihaksessa, joissa se on näkyvää mikrskopisesti. Skelet lihaksen poikkijuovaisuus liittyy tahdonalaisuuteen ja motorisiin neuroneihin, kun taas sydänlihaksessa oikea tahdonalainen kontrolli puuttuu ja solut ovat yhdistettyjä interkalaattorijäljillä. Lihassolujen poikkeamat ja sileälihaskudos puolestaan eivät näytä poikkijuovaisuutta.

Etymologisesti sana juontaa juurilleen poikki- (läpi, poikki) ja juova (viiva, juova).

See also: striated muscle, skeletal muscle, smooth muscle, cardiac muscle.