Pistaasipähkinät

Pistaasipähkinät ovat Pistacia vera -puun siemeniä, joiden kuoret halkeavat kypsyessään. Kypsät pähkinät ovat usein vihertävän sävyisiä sisältä, ja niiden maku on rikas, vähän makea ja voidaan paahdettuna saada täyteläisemmäksi. Kuori on kova ja kuoresta riippuen pähkinä on joskus vaikea erottaa kokonaisena.

Pystyy viljellä kuivilla, lämpimillä alueilla, joissa on pitkät kasvukaudet ja kevyehkö talvi. Suurimmat tuottajamaat ovat Yhdysvallat (Kalifornia), Iran ja Turkki; myös Kiina ja useat Välimeren maat tuottavat määrällisesti huomattavasti. Pistaasipähkinöitä korjataan yleensä tuotantokauden lopulla, ja kuoret avautuvat itsekseen, jolloin pähkinät ovat valmiita käytettäväksi tai myytäväksi.

Ravintoarvoiltaan pistaasipähkinät ovat kantavien rasvojen, proteiinin ja kuidun lähde. Niissä on runsaasti „hyviä“ rasvoja sekä B-ryhmän vitamiineja (esimerkiksi B6), kuparia ja mangaania. Kohtuullisella määrällä niitä voidaan sisällyttää monipuoliseen ruokavalioon, mutta kaloreita kannattaa huomioida, sillä pähkinät ovat energiapitoisia.

Käyttö sekä ruoanlaitossa että leivonnassa on monipuolista. Pistaasipähkinöitä syödään sellaisenaan välipalana, lisätään leipiin, salaatteihin ja mihin tahansa makeaan sekä suolaiseen. Ne ovat keskeinen ainesosa baklavassa ja muissa leivonnaisissa, sekä niitä voidaan jauhaa tahnaksi pistachio-pasteeksi. Säilytys: säilytä viileässä, kuivassa paikassa tai jäähdytettynä, jotta rasvojen pilaantuminen ja makuhäiriöt vältetään. Allergiariskinä pistaasipähkinät ovat yksittäinen tree nut -allergian lähde; myös aflatoksien muodostumisriskin vuoksi oikea ilma- ja kuivapitoisuus sekä asianmukainen varastointi on tärkeää.