kasvukaudet

Kasvukaudet on suomalainen termi, jota käytetään kuvaamaan ajanjaksoja, jolloin jokin organisme kasvaa tai kehittyy nopeasti. Sillä voi tarkoittaa sekä ihmisen kehon pituuskasvua että kasvien kasvua edistäviä ajanjaksoja. Käytön kohteet ja tarkka merkitys riippuvat kontekstista, mutta yleisesti kasvukaudet viittaavat ajanjaksoihin, jolloin kasvun nopeus on poikkeuksellisen suurta.

Ihmisen kasvukaudet liittyvät erityisesti kahteen nopean pituuskasvun vaiheeseen: varhaislapsuuteen ja murrosiään. Murrosikä alkaa tyypillisesti noin 9–14-vuotiaana tytöillä ja 11–16-vuotiaana pojilla, ja siinä kohdassa esiintyy huippupituuskasvun nopeus, joka sijoittuu keskivaiheille tämän ajanjakson sisällä. Kasvun kesto on yleensä noin 1,5–3 vuotta kummankin jakson aikana. Kasvun säätelyyn vaikuttavat kasvuhormoni, kilpirauhashormonit sekä sukupuolihormonit; ravitsemus ja yleinen terveydentila vaikuttavat merkittävästi kasvun toteutumiseen.

Kasveilla kasvukaudella tarkoitetaan aikaa, jolloin ympäristöolosuhteet—lämpötila, valo ja sademäärät—ovat suotuisia aktiiviselle kasveille kasvulle. Pohjoisilla alueilla kasvukausi on usein keväästä kesään ja on lyhyempi kuin lämpimämmillä alueilla; sen pituus vaikuttaa satoon ja viljelyn ajoituksiin. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa kasvukauden pituuteen ja ajoitukseen.

Kasvukaudet voidaan arvioida kasvukäyrien ja korkeusnopeuden mittauksin; ne ovat herkkiä ravitsemukselle, terveydelle ja ympäristötekijöille. Poikkeavuudet voivat viestiä hormonaalisista tai kliinisistä ongelmista, jotka voivat vaatia huomiota.