Pelillistämisen

Pelillistämisen käsite tarkoittaa prosessia, jossa pelillisiä elementtejä ja pelillisiä mekanismeja siirretään ei-pelillisiin konteksteihin sitomaan käyttäjien motivaatiota ja sitoutumista. Tavoitteena on parantaa esimerkiksi oppimista, käyttäjäkokemusta tai toiminnan tehokkuutta. Yleisimpiä elementtejä ovat pisteet, tasot, badgeit, haasteet ja palautejärjestelmät sekä kilpailu- tai yhteistyödynamiikat. Näitä elementtejä käsitellään usein MDA-kehyksen (mechanics, dynamics, aesthetics) kautta: pelilliset mekanismit tuottavat dynamiikkaa, joka luo estetiikan eli käyttäjän subjektiivisen kokemuksen.

Pelillistämisen käsite sai yleistä huomiota 2000-luvulla. Alkuperäinen termi on liitetty brittiläiseen pelisuunnittelijaan Nick Pellingiin, ja sitä on laajasti sovellettu liike-elämässä, koulutuksessa, terveydenhuollossa sekä julkisessa hallinnossa. Gartnerin raportit ja muut analyysit ovat vaikuttaneet sen kaupalliseen ja organisaatiotasoon.

Käytännön suunnittelussa korostuvat konteksti, käyttäjäymmärrys sekä tasapainon löytäminen haasteen ja kyvykkyyden välillä. Extrinsic-motiivien annostelu voi aluksi lisätä sitoutumista, mutta liiallinen palkkio voi heikentää sisäistä motivaatiota. Pelillistäminen ei korvaa laadukasta sisältöä tai käytettävyyttä, vaan tukea niitä.

Sovelluskohteita ovat koulutus ja osaamiskoulutus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, työntekijä- ja asiakassitoutuminen sekä julkiset palvelut. Esimerkkejä ovat oppimisalustat, joissa pisteet ja tasot seuraavat etenemistä, sekä terveys- tai kuntosovellukset, jotka palkitsevat säännöllisestä aktiivisuudesta.