Patogeenilajien

Patogeenilajien käsite viittaa biologisiin lajeihin, joiden yksilöt voivat aiheuttaa sairauksia ihmisissä, eläimissä tai kasveissa. Patogeeni voi olla bakteeri, virus, sieni, loinen tai muu mikro-organismi. Patogeenisyys riippuu isännän vastustuskyvystä, mikrobin ominaisuuksista ja ympäristötekijöistä; sairauden kehittyminen vaatii usein virulenssitekijöitä, kuten toksineja tai kykyä tarttua isäntäsoluihin.

Patogeenilajeja voidaan luokitella virulenssinsa mukaan primaarisiksi patogeeneiksi sekä opportunistisiksi patogeeneiksi; ensimmäiset voivat aiheuttaa taudin terveessäkin isännässä, toiset hyökkäävät vain heikentyneen puolustuksen isännässä. Infektio tarttuu tyypillisesti ilman kautta, hengitysteiden välityksellä, kosketuksesta sekä ruoan tai veden välityksellä ja sitä voidaan siirtää myös vektorien avulla.

Virulenssitekijät ja isäntä-vierassuhteet määrittelevät patogeenisyyden mekanismeja; patogeenit voivat nopeuttaa immuunijärjestelmän välttelyä, lisätä solun sisäistä invaasiota tai aiheuttaa aiheuttajia haittaa. Tutkimus painottuu virulenssitekijöihin, isäntä-vierassuhteisiin sekä patogeenien ekologiaan ja evoluutioon.

Patogeenien leviäminen ja kehittyminen ovat keskeisiä kansanterveydelle ja maataloudelle; seuranta ja diagnoosi perustuvat kulttuuri- ja molekyylimenetelmiin sekä epidemiologiseen valvontaan. Esimerkkejä patogeenilajeista ovat Mycobacterium tuberculosis, influenssavirukset, SARS-CoV-2, Candida albicans sekä Phytophthora infestans.